Mäentaanjoki Varsinais-Suomen Somerolla sijaitseva 4,0 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Lahnalammista ja laskee Oinasjärveen. Se muodostaa yläjuoksun osuuden Häntäjokeen päättyvästä vesistöalueensa noin 61 kilometriä pitkästä pääuomasta.
Joen kulku Joki alkaa Lahnalammin lounaisrannasta Vehkojannokan viereisen, luusuana kapenevan, lahden pohjukasta. Peltoalueen joki siirtyy heti metsäisen Myllymäen alarinteeseen ja mutkittelee siellä Simolankoskien läpi tehden noin 10-metrisen pudotuksen. Joen vasemmalla puolelle yhtyy metsässä luoteesta tuleva Pyölinjoki, joka on Hyypiänmäeltä asti vetensä saava pienjoki. Tämän jälkeen joki laskeutuu peltoalueella yhä syvenevään jokilaaksoon, joka on pohjastaan niin leveä, että se alkaa maltillisesti meanderoida laaksossaan. Joki alittaa puolivälissä peltoa Viuvalan ja Hyrkkölän välisen ja Arimaan kautta kulkevan kylätien. Pellon reunassa se alittaa yksityisen sillan ja katoaa metsään. Siellä se virtaa harjuselänteen ja Ketunluodonmäen väliin yhä syvenevään laaksoon päätyen lopuksi Heronlampeen. Heronlampi on maapadolla laaksoon muodostettu tekolampi, joka jatkaa pian virtaamista alittaen heti yhdystien 13507. Maapadon alapuolella on lyhyt Heronkoski, joka on 60 metriä pitkä, 5 metriä leveä ja kosken pudotus on 3,7 metriä . Viimeiset metrit joki virtaa tilan piha-alueiden läpi. Siellä on lisäksi tiesilta ja kaksi kävelysiltaa. Sitten se laskee Oinasjärven kaakkoisrantaan.
Vesistösuhteita Mäentaanjoki sijaitsee Karjaanjoen vesistön (vesistöaluetunnus 23) Nummenjoen valuma-alueella (23.07), jonka Oinasjärven alueella (23.073) joki on. Nummenjoen valuma-alueen ja Pusulanjoen alueen (23.06) läpi virtaa näiden yhteinen pääuoma, joka laskee Häntäjokena Maikkalanselkään. Maikkalanselän kautta virtaa Karjaanjoen vesistön pääuoma, joten Häntäjoki on sen sivu-uoma. Oinasjärven alue on nimestään huolimatta Nummenjoen valuma-alueen pääuoman latvavesistöä ja sitä voisi siksi kutsua myös valuma-alueeksi. Mäentaanjoen valuma-alueen pinta-ala on 62,09 neliökilometriä .
Joen alku- ja suistovesistöjä ovat Lahnalammi (24 ha) ja Oinasjärvi (106 ha) ja joki virtaa pienen Heronlammen (1 ha) kautta. Nämä ovat joen lähialueen ainoat järvet ja lammet. Jokeen yhtyy kolme johto-ojaa ja muutama pienoja, mutta näidenkään valuma-alueilla ei ole edes lampia. Suurin sivu-uoma on Pyölinjoki. Joen keskivirtaama on noin 0,5 kuutiometriä sekunnissa .
Historiaa pienoiskuva|Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Somerniemen karttalehti, jossa Oinasjärvi sijaitsee keskellä karttaa. Eteläpuolinen Pitkiönjokilaakso oli kivikaudella merenlahtea, joka ulottui Oinasjärven seudulle saakka. Joen eteläpuolinen harjujakso pilkisti lahdesta ensin saarena ja sitten niemenä, jossa oli asutusta. Asutusjäänteenä on Kaurasen talon mailta löytynyt oikokirves ja kaksoistaltta, jotka on toimitettu Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1910.
Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järvien nimet kirjoitettu ”Lahnalampi” ja ”Oinas järvi”. Mäentaanjoen pohjoisrannat on raivattu niittymaaksi ja Simolankoskien seudulle on piirretty vesimyllyn karttamerkki. Joen eteläpuolelle maantien varteen on karttaan merkitty ”Wiuvala by”, jossa on neljä maataloa ja niiden yhteensä laskettu manttaaliluku 14. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartastossa (katso kuvat oikealla) on Lahnalammen ympäristö edelleen autiona, mutta sieltä on raivattu niittymaata. Myös jokivarsi on niitty- ja peltomaana. Joensuun ympäristö on vielä tässäkin kartassa autiona. Koskijaksolle on piirretty sekä vesimyllyn että sahalaitoksen karttamerkit. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa mainitaan joen nimi ”Mäentaanjoki” ja järvien nimet nykymuodossa. Lahnalammen länsipuoli on pelto- tai niittymaata, samoin on laajoilla alueilla joenvartta. Joenvarressa on Simolan maatila. Koskijaksolla ei ole enää vesimyllyä tai sahaa, mutta alajuoksulla on tien ja Oinasjärven väliin merkitty sahalaitos. Vesihallituksen vuonna 1980 julkaiseman Koski-inventoinnin mukaan Heronkosken sahalaitos käynnistyi vuonna 1917, jolloin valmistui paikalle pato, vesimylly ja laitossaha. Ne on sittemmin purettu. Koski-inventoinnissa Mäentaanjokea kutsuttiin Viuvalanjoeksi.
Vuosina 1959 ja 1960 julkaistuissa peruskartoissa on kuvattu tilanne edellisiä karttoja tarkemmin. Näihin karttoihin on merkitty Heronlampi ja joensuuhun kaksi maatilaa. Yläjuoksulle on merkitty joenvarteen kaksi maatilaa. Koski on merkitty nimettömänä, vaikka vieressä sijaitsee Simolan talo. Vuoden 1980 peruskartoissa ei ole suuria muutoksia edellisvuosien karttoihin. Joensuun ympäristössä on peltomaata ja keskijuoksun peltoaukea on jo nykymuotoinen. Joen ylittää nyt maantiesilta ja koskijaksoja on merkitty kaksi. Joenvarressa on kaksi vapaa-ajan asuntoa. Vuosien 1990 ja 1992 kartoissa joensuun peltomaat on metsitetty, Heronlammella on kaksi vapaa-ajan asuntoa, ja yläjuoksulle on virtapaikkoja lisätty. Muuten on tilanne ennallaan.
Huomautukset
Katso myös Karjaanjoen vesistöalueen kosket ja padot
Lähteet
Luokka:Someron joet Luokka:Oinasjärven alue