Saint-Cyprien on kunta Lounais-Ranskassa Dordognen departementissa Uuden-Akvitanian alueella. Se sijaitsee Dordognejoen varrella, noin 19 kilometriä Sarlat-la-Canédan kaupungista länteen.
Kaupungin juuret ulottuvat 500-luvulle. Noin vuonna 620 kylän yläpuolella sijaitseviin Fagesin luoliin saapuneen erakon nimeltään Cyprien uskotaan johtaneen uskonnollisen yhteisön ja Dordognejoen rikkaiden tulvamaiden houkutteleman väestön perustamiseen. Myöhemmin tänne rakennettiin kirkko ja luostari. Luostarista on kirjallisia mainintoja 1000-luvulta. Barbaarit ryöstivät Saint-Cyprienin vuonna 848. Saint-Cyprien linnoitettiin 1100- ja 1200-luvuilla, jolloin sen ympärille rakennettiin vallit ja vallihaudat. Talot ryhmittyivät kirkon ja luostarin ympärille, ja kaupunkiin kuljettiin neljästä portista.
Luostari kuului augustinolaissääntökunnalle, ja se vaurastui niin paljon, että vuonna 1305 paavi Klemens V asetti luostarin omaan hallintoonsa. Kirkon lähellä on linnoitettu neliönmuotoinen torni, jossa on nuoliaukkoja. Myöhemmin sitä alettiin käyttämään kellotornina. Vuosien 1337 ja 1453 välillä käytiin englantilaisten ja ranskalaisten välinen satavuotinen sota. Dordognejoki toimi sodassa rajana, ja kaupunki kärsi tuhoja joukkojen läpikulun vuoksi. Ranskan uskonsodissa vuonna 1587 Turennen varakreivin protestanttinen armeija hyökkäsi Saint-Cyprieniin. Hyökkäyksessä kirkko ja luostari sekä Château de Fages poltettiin ja Pyhän Cyprienin hauta tuhoutui.
Noin vuonna 1685 rauha palasi. Tämän jälkeen kirkko ja luostarirakennukset rakennettiin uudelleen, ja kirkkoon liitetystä vartiotornista tuli kellotorni. Myös kaupunki alkoi kasvaa, jonka seurauksena vallit osittain katosivat ja vallihaudat täytettiin. Ranskan vallankumouksen aikana vuonna 1791 luostari julistettiin kansallisomaisuudeksi ja kunta osti sen.
Tunnettuja kuntalaisia Bertrand de Got (1264-1314), Saint-Cyprienin priori. Myöhemmin paavi Klemens V
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Dordognen kunnat