pienoiskuva|Łazienki-palatsi Łazienki-puistossa Varsovassa, pohjoisjulkisivu lammen yli nähtynä. pienoiskuva|Ruhtinas Stanisław Herakliusz Lubomirskin kylpyläpaviljonki 1680-luvulta, arkkitehti Tylman van Gameren. pienoiskuva|Ruhtinas Lubomirskin kylpyläpaviljonki Bernardo Bellotton maalauksessa (yksityiskohta) noin 1775. pienoiskuva|Łazienki-palatsin eteläjulkisivu. pienoiskuva|Łazienki-palatsin lammen puoleinen pohjoisjulkisivu. Łazienki-palatsi eli ’Vesipalatsi’ tai ’Palatsi saarella’ () on Varsovassa, Puolassa sijaitseva kuninkaallinen palatsi, jonka Puolan kuningas Stanislaus II Poniatowski rakennutti 1780-luvulla uusklassiseen tyyliin kesäasunnokseen samannimiseen Łazienkipuistoon.
Historia Alun perin paikalla oli ruhtinas, poliitikko, kirjailija ja taidepatronaatti Stanisław Herakliusz Lubomirskin (1642–1702) nykyisen Ulica Agrykolin varrella sijainnut marmorinen kylpylä, jonka suunnitteli arkkitehti Tylman van Gameren noin vuosina 1683–1689. Rakennus muutettiin kuningas Stanislaus II Augustusta varten hoviarkkitehti Domenico Merlinin suunnitelmien mukaisesti vuosina 1764–1795.
Hollantilaisen arkkitehti Tylman van Gamerenin 1680-luvulla suunnittelema barokkityylinen puutarhapaviljonki oli tarkoitettu lepo-, vapaa-aika ja mietiskelypaikaksi. Kylpylän sisätilat oli tyylitelty luolan mukaan, jonka lähde symboloi Hippokrenea, antiikin Kreikan Helikon-vuorella sijainnutta lähdettä, joka oli muusien runollisen inspiraation lähde.
Etsittyään paikkaa kesäasunnolleen kuningas Stanislaus Poniatowski osti vuonna 1764 kylpylän yhdessä Ujazdowskin kartanon kanssa. Italialaissyntyinen hoviarkkitehti Domenico Merlini ja dresdeniläinen arkkitehti sekä sisustussuunnittelija Johann Christian Kammsetzer suunnittelivat uusklassisen palatsin. Italialaisen huvila-arkkitehtuurin, kuten Villa Borghesen, Villa Albanin, Villa Medicin ja Villa Ludovisin mallin mukaan rakennettu rakennus oli tarkoitettu symboloimaan unelmaa ihanteellisesta, modernista ja itsenäisestä Puolan valtiosta.
Palatsi on rakennettu keinotekoiselle saarelle, joka jakaa järven kahteen osaan, pienempään pohjoiseen lampeen ja suurempaan eteläiseen järveen. Palatsi on yhdistetty ympäröivään puistoon kahdella joonialaisella pylvässillalla, jotka johtavat lammen rannalla sijaitseviin sivupaviljonkeihin. Julkisivuja yhdistää jättimäisten korinttilaisten pilasterien kannattelema entablementti, joka yhdistää sen kaksi kerrosta ja jonka ylimpänä on balustradikaide, jossa on antiikin mytologian hahmojen patsaita. Pohjoisjulkisivun keskellä on pylväshalli, jossa on päätykolmio, katolla balustradi kaiteet, katolla ja terassilla on veistoksia, sivugallerioissa on joonialaiset pylväiköt. Eteläjulkisivun keskellä oleva sisäänvedetty syvennys on korinttilaisten pylväiden takana. pienoiskuva|Łazienki-palatsin maalausgalleria. Stanislaus Poniatowskin kuoleman jälkeen palatsin omistivat ensin ruhtinas Józef Poniatowski ja hänen jälkeensä sisar, ruhtinatar Maria Teresa Poniatowska. Vuonna 1817 palatsi myytiin yhdessä Łazienkipuiston kanssa keisari Aleksanteri I:lle 1,8 miljoonalla zlotyllä. Vuonna 1846 läntisen paviljongin jälleenrakennuksen seurauksena palatsiin rakennettiin Andrzej Gołońskin suunnittelema Pyhän Aleksanteri Nevskin kirkko.
Taidekokoelma Stanislaus August muutti palatsin huvilamuseoksi, jossa hän esitteli arvokkaimpia maalauksiaan yli 2 200 teoksen taidekokoelmastaan, jossa oli teoksia 1600- ja 1700-luvun merkittävimmiltä eurooppalaisilta taiteilijoilta. Hollantilaiset taiteilijat olivat parhaiten edustettuina kuten Rembrandt van Rijn. Tyttö taulukehyksessä ja Oppinut kirjoituspulpettinsa äärellä vuodelta 1641 ostettiin kuninkaan perillisiltä vuonna 1815 Lanckorońskin kokoelmaan, ja Karolina Lanckorońskan vuonna 1994 tekemän lahjoituksen ansiosta ne ovat esillä Varsovan kuninkaanlinnassa. pienoiskuva|Toinen Łazienki-palatsin päärakennuksen ja sivupaviljongin välisistä silloista. Nykyään Łazienki-palatsissa on esillä 140 taideteosta kuninkaan kokoelmasta 1600- ja 1700-luvulta. Tärkeimpiä teoksia ovat Anton Raphael Mengsin muotokuva Sir Charles Hanbury Williamsista, Englannin Venäjän-suurlähettiläästä ja kuningas Stanislaus Augustin ystävästä; Jacob Jordaens vanhemman Huilua soittava satyyri, Jan Victorsin Jaakob ja Esau sekä Angelica Kauffmannin Prinsessa Giuliana Pubblicola Santacrocen muotokuva. pienoiskuva|Tuhottu Łazienki-palatsi vuonna 1945.
1900–2000-luku Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana vuonna 1944 monet Łazienki-palatsin katto- ja seinämaalauksista irrotettiin ja poltettiin, se toimi sotilasparakkina, sisustukset poltettiin ja rakennukseen porattiin reikiä suunniteltua räjäytystä varten, jota ei vuonna 1945 enää ehditty suorittaa.
Palatsi jälleenrakennettiin vuoteen 1965 mennessä ja korjattiin perusteellisesti vuosina 2012–2015, mistä myönnettiin arvostettu Sybil-kulttuuripalkinto.
Lähteet
Luokka:Puolan palatsit Luokka:Varsovan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Klassinen arkkitehtuuri