pienoiskuva|Voimalan vasenta rantaa. Voimala sijaitsee vasemmalla. pienoiskuva|Voimalan oikean rannan näkymä vuonna 2003. Billnäsin vesivoimalaitos Uudenmaan Raaseporissa Pohjan Billnäsissa toimiva vesivoimalaitos, joka on tyypiltään jokivoimalaitos. Se on toiseksi alin Karjaanjoen vesistön ja Mustionjoen vesivoimaloista. Voimalan on omistanut vuodesta 2012 alkaen Koskienergia Oy.
Yleistä Koski Kosken karttanimi on ollut ”Billnäsfors” ja sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on ja järvisyys on 12,18 %. Voimalaitoksen pudotuskorkeus on 6,7 metriä ja kosken leveys on 50 metriä. Kosken keskivirtaama on noin 19 kuutiometriä sekunnissa.
Voimalaitos Vesivoimalaitoksen pato sijaitsee vanhalla Billnäsin ruukinalueella. Pato on koko joen levyinen ja se on noin 60 metriä pitkä. Voimala sijaitsee joen oikeassa rannassa, jossa toimii kolme vesiturbiinia. Niiden yhteinen kapasiteetti on 1,4 megawattia ja arvioitu vuosituotanto noin 6,5 gigawattituntia . Padon ohijuoksutuskanavat ovat joen vasemmalla rannalla ja patoon jälkeenpäin lisätty kalatie on ohijuoksutuskanavien ja voimalan välissä keskellä jokea. Padolle on rakennettu yläaltaan ylittävä 40 metriä pitkä kävelysilta.
Voimalaitos on tyypiltään jokivoimalaitos, jolloin sen mahdollisuudet säännöstellä sähköntuotantoaan on vähäinen. Mustionjoessa on kolme muutakin vesivoimalaitosta, joita käytetään yhteisen omistajan toimesta yhdessä. Varsinainen säännöstelyallas on Lohjanjärvi, jota säännöstelemällä Koskivoima voi hallita joen virtaamaa lupaehtojen puitteissa.
Kalatie Kalatie pidetään vaelluskaloille avoimena 1. toukokuuta ja 30. marraskuuta välisenä aikana. Tällöin on siihen juoksutettava joesta vettä, joka siihen luontaisesti virtaa, mutta enintään 0,7 kuutiometriä sekunnissa. Kalatietä voidaan pitää auki myös huhtikuussa ja joulukuussa. Kalatie on tyypiltään pystyrakokalatie, jonka pohja on luonnonkiveä ja altaissa on asentokiviä. Kalatien pituus on 135 metriä ja kaltevuus 5,2 %. Tähänastiset kokemukset kalatiestä ovat lupaavia.
Historiaa Suomen vuorimestari Carl Billsten perusti Billnäsin ruukin vuonna 1641 Pohjan pitäjään Forsbyn mailla olevalle vanhalle myllykoskelle. Ruukkiin kuului alun perin masuuni ja kankivasarapaja. Masuuni toimi noin vuosina 1639–1658. Billnäsin ruukki oli Suomen kolmas privilegion saanut rautaruukki ja ensimmäinen yksityisellä pääomalla perustettu ruukki. Ruukin läpi kulki Turun ja Viipurin yhdistänyt Suuri Rantatie. Ruukista käytettiin pitkälle 1700-luvulle asti nimitystä Skavsta tai Skofvestad.
Myllykosken vesivoimaa hyödynnettiin myös kankivasaran voimanlähteenä. Joen molempia rantoja seurasi kanavat, jonka vettä hyödynnettiin eri kohteissa. Vesivoimaa kasvatettiin rakentamalla joen poikki vedenpintaa nostava pato. Se näkyy alueen kartoissa esimerkiksi vuodelta 1803 ja 1890-luvulta. Koskessa oli rakennelmia jo vuoden 1780 kartassa. Pohjoisrannalla on edelleen olemassa vuonna 1770 muurattu mylly. Uudenaikainen sähkövoimalaitos ja sen vaatimat patorakenteet on rakennettu 1920-luvun alussa.
Kesäkuussa 1922 antoi Uudenmaan läänin maaherra toimiluvan Billnäsin vesivoimalaitokselle. Voimalaitokselle on Etelä-Suomen aluehallintovirasto määrännyt rasitteeksi lokakuussa 2011 antamalla päätöksellä kalatien sallimisvelvoitteen, vedenluovutusvelvoitteen ja vuosittainen kalatalousmaksun (), joka tuli maksaa siihen asti kunnes kalatie on toiminnassa. Tämä lupapäätös kumottiin kalatalousmaksun osalta maaliskuussa 2017 aluehallintoviraston antamalla uudella päätöksellä. Samalla päiväyksellä sai Raaseporin kaupunki luvan rakentaa kalatie Billnäsin ja Åminneforsin voimalaan. Kalatien tarvitsema vedenvirtauksesta sopivat kaupunki ja Koskienergia Oy toukokuussa 2016. Raaseporin kaupunki tulisi vastata juoksutuksesta, juoksutuksen muutoksista kalatien ollessa toiminnassa sekä juoksutuksen aloittamisesta keväällä ja lopettamisesta syksyllä.
Voimalaitoksen omistaja Fortum myi Åminneforsin voimalaitoksen koillismaalaiselle Koskienergia Oy:lle maaliskuussa 2012. Koskienergia osti tällöin Mustionjoen kaikki voimalaitokset, eli Mustionkosken, Peltokosken, Billnäsin ja Åminneforsin voimalaitokset.
Sekä Åminneforsin että Billnäsin voimaloihin rakennettiin kalatiet vuosina 2018–2019. Ne avattiin käyttöön ensimmäisen kerran toukokuussa 2020.
Katso myös Luettelo Suomen vesivoimalaitoksista
Lähteet
Aiheesta muualla
Vesistöennusteet: Karjaanjoen vesistöalue, vesi.fi
Luokka:Pohja Luokka:Karjaan rakennukset ja rakennelmat Luokka:Suomen vesivoimalat Luokka:Suomen padot Luokka:Jokivoimalaitokset Luokka:Billnäsin alue