Ryövärierakkorapu (Dardanus arrosor) on erakkorapuihin kuuluva äyriäislaji. Lajia tavataan kaikista lämpimistä valtameristä.
Koko ja ulkonäkö Ryövärierakkorapu voi kasvaa suurimmillaan 13–15 cm pitkäksi, josta eturuumiin osuus on 5–8 cm. Lajin eturuumis eli päärinta on kitiinikuoren suojaama, mutta takaosa on pehmeä ja paljas. Ruumiin takaosa on epäsymmetrinen, siten, että vasen kylki on oikeaa kylkeä pidempi. Ryövärierakkorapu suojaa takaruumiinsa työntymällä tyhjiin kookkaisiin kotilonkuoriin. Ryövärierakkorapu on väriltään vaaleanpunainen tai punainen ja ruumiisa on vaalemapi renkaita muodostavia juovia. Vasen saksi on huomattavasti oikeaa saksea kookkaampi ja saksissa on sinisiä juovarenkaita. Saksissa on kyhmyjä ja karvoja. Silmät ovat tukevahkojen tappien päässä.
Levinneisyys ja elintavat Ryövärierakkoravun levinneisyysalue on hyvin laaja. Sitä tavataan Atlantin itäosista ja Välimereltä sekä Karibianmereltä . Indopasifisella meerialueella lajin levinneisyysalue ulottuu Punaiseltamereltä Uuteen-Seelantiin ja Japaniin. Rapu elää rannikkovesistä aina 200 metrin syvyyteen. Elinympäristöjä ovat niin kivikkoiset riutat kuin meriheinäniitytkin. Ryövärierakkorapu kiinnittää asuttamaansa kotilonkuoreen merivuokon, jonka polttiaissolut auttavat suojautumisessa petoja vastaan. Merivuokko on useimmiten Calliactis parasitica lajia, mutta eräät muutkin Calliactis- tai Paracalliactis-sukujen lajit kelpaavat. Suhde ravun ja merivuokon välillä on symbioottinen, sillä merivuokko saa ravinnokseen ravinnontähteitä ravulta. Ryövärierakkorapu voi myös varastaa merivuokon pienempien erakkorapulajien kuoresta. Ryövärierakkorapu on kaikkiruokainen, ja syö muun muassa selkärangattomia eläimiä, raatoja. levää ja orgaanista ainesta.
Ryövärierakkorapua pidetään toisinaan akvaarioissa. Akvaario-oloissa ne kuitenkin usein menettävät kuoren merivuokon.
Lähteet
Luokka:Kymmenjalkaiset