Sisavang Vong (14. heinäkuuta 1885 – 29. lokakuuta 1959) oli Laosin kuningas vuosina 1946–1959 ja tätä ennen Luang Prabangin kuningas.
Tausta Vong syntyi Luang Prabangissa vuonna 1885. Hänen vanhempansa olivat kuningas Zakarine ja kuningatar Tiao Thongsi. Vong opiskeli Pariisin Siirtomaakoulussa vuoden verran 1900 alkaen. Hän oli ensimmäinen Ranskassa kouluttautunut laosilainen hallitsija.
Avioliitto ja lapset Vong harjoitti moniavioisuutta, joskin hänen 25 vaimostaan ainoastaan kuningatar Kham-Oun Ita kutsuttiin virallisesti "vaimoksi". Hänen tarkkaa lasten lukumäärää ei tiedetä: viralliseksi luvuksi ilmoitetaan 38, mutta sen on arvioitu olevan jotain alle sadan. Vong menetti useita lapsiaan vuonna 1931 tapahtuneessa veneilyonnettomuudessa Mekongjoella. Kuolleiden lasten määrä oli epäselvä, mutta 12–14 välillä.
Englantilainen kirjailija William Somerset Maugham, joka oli kuninkaan naapurina huvilalla Ranskan Rivieralla, kertoo Vongin suuresta lapsikatraasta seuraavasti: "aina kun kuningas on asunnollaan, joka on nätti talo naapurissani, hänen seurassaan on ainakin 70 muuta ihmistä – kaikki lapsia".
Kuninkaana Vuonna 1904 Vongista tuli Luang Prabangin kuningas. Kruunajaiset pidettiin 4. maaliskuuta 1905. Toisin kuin muut Laosin alueella sijaitsevat Ranskan siirtomaat, Luang Prabang säilytti nimellisen itsenäisyytensä samalla kun muut alueet alistettiin suoraan Vientianesta käsin johdetun siirtomaahallinnon alaisuuteen. Ranska ei tosin juurikaan kiinnittänyt huomiota alueeseen ennen toista maailmansotaa.
Toisen maailmansodan aikana Japani hyökkäsi Ranskan Indokiinaan, minkä johdosta Vong julisti Laosin itsenäiseksi valtioksi. Japanilaiset lyötiin neljä kuukautta myöhemmin, ja Vong yritti tämän jälkeen perua itsenäisyysjulistuksensa. Hänen veljensä Phetsarathin johtama Vapaa Laos -liike pidätti kuninkaan, ja Ranska joutui palauttamaan siirtomaahallinnon väkivaltaisesti. Vong nostettiin tämän jälkeen tosin takaisin valtaistuimelle. Ranskan ei kuitenkaan onnistunut palauttaa vanhaa Indokiinan siirtomaataan, mutta käytti sen sijaan paikallista ylhäisöä (Vong Laosissa, Bao Dai Vietnamissa ja Norodom Sihanouk Kambodžassa) rakentaakseen valtioliittoa Ranskan unionin sisällä.
Vapaa Laos -liike ajettiin maanpakoon Thaimaan puolelle vuonna 1946, ja sen jälkeen ranskalaiset sopivat väliaikaisratkaisusta, jossa Vongista tulisi koko Laosin kuningas. Laos sai laajan autonomian unionin sisällä vuonna 1950.
1940-luvun lopulla reumatismista ja kasvaimesta kärsivä Vong alkoi siirtää kuninkaan velvollisuuksiaan pojalleen Vatthanalle.
Ranska tunnusti Laosin kuningaskunnan itsenäisyyden vuonna 1954. Vapaa Laos -liikkeen seuraajille tämä näyttäytyi kuitenkin ranskalaisten nukkehallituksena, ja se haki tukea vietnamilaisilta kommunisteilta. Kun Ranska vetäytyi Vietnamista vuonna 1954, Yhdysvallat alkoi aseistaa Laosin kuningaskunnan joukkoja.
Viimeiset vuodet Vong kuoli synnyinkaupungissaan 29. lokakuuta 1959 pitkään jatkuneen sairastelun jälkeen. Vong oli jo aiemmin samana vuonna nimittänyt Vatthanan sijaishallitsijakseen huolimatta siitä, että Laosin silloinen perustuslaki nimenomaan kielsi kuningasta nimittämästä seuraajansa.
Kuoleman jälkeen kuninkaan ruumista säilöttiin formaldehydissa, kunnes hovin astrologi tunnisti hyväenteisen ajankohdan polttohautauksen järjestämiseen toukokuussa 1961.
Kunnianosoituksia
55x55px Miljoonan elefantin ja valkoisen päivänvarjon ritarikunta ketjulla (Laos, 1909, perustaja) 55x55px Annamin lohikäärmeen ritarikunnan 1. luokka (Vietnam, 1905) 55x55px Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Thaimaa, 1955) 55x55px Kambodžan kuninkaallisen ritarikunnan suurristi (Kambodža, 1955) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska, 1927) 55x55px Kruunun ritarikunnan suurristi (Belgia, 1933) 55x55px Vietnamin kansallisen ritarikunnan suurristi (Vietnam, 1955) 55x55px Mustan tähden ritarikunnan komentaja laatalla (Benin, 1935) 55x55px Sowatharan ritarikunnan komentaja (Kambodža, 1949) 55x55px Ulkomaan operaatioiden sotaristi palmunlehvällä (Ranska, 1949)
Lähde:
Lähteet
Luokka:Vuonna 1885 syntyneet Luokka:Vuonna 1959 kuolleet Luokka:Laosin kuninkaalliset