Epitalion (, ) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Eliissä Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Pýrgoksen kunnan alueella lähellä nykyistä Epitálion kylää.
Maantiede
Epitalionin kaupunki sijaitsi Trifyliassa Eliissä, hieman Alfeios-joen eteläpuolella ja lähellä joen suuta ja Joonianmeren rannikkoa. Kaupunki oli suunnilleen puolivälissä Feian satamakaupungin ja Olympian välillä. Rannikko paikalla on siirtynyt huomattavasti länteen antiikin ajoista, joten antiikin aikainen kaupunki sijaitsi lähempänä merenrantaa kuin nykyinen Epitálion kylä, jonka lähellä se sijaitsi.
Epitalionin sijainti oli strategisesti tärkeä, koska se hallitsi Alfeioksen kahlaamoa ja rannikkoa pitkin kulkenutta tietä. Epitalionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu alle 100 tai ehkä jopa alle 25 neliökilometriä.
Historia
Epitalionin kaupunki on ollut olemassa ainakin klassiselta roomalaiselle kaudelle. Se on samastettu Homeroksen Iliaan Laivaluettelossa esiintyvään kaupunkiin nimeltä Thryon () tai Thryoessa (), joka sijaitsi Nestorin valtakunnassa ja jonka runoilija kuvailee sijainneen korkealla kukkulalla lähellä Alfeioksen kahlaamoa.Homeros: Ilias 2.592, 11.710, Homeerinen hymni Apollonille 423; Strabon: Geografika 8.349.
Epitalion oli Eliin kaupungin perioikkialuetta. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Epitalieus (). Muiden Trifylian kaupunkien tavoin se kapinoi Elistä vastaan, kun Spartan kuningas Agis II hyökkäsi alueelle vuonna 401/400 eaa., ja liittyi Spartan puolelle. Kun Agis palasi takaisin kotimaahansa ryöstettyään Eliin, hän jätti varuskunnan Epitalioniin.Ksenofon: Hellenika 3.25, 3.29. Tämän jälkeen Epitalion liittyi Trifylian liittoon ja sen mukana oletettavasti Arkadian liittoon noin vuonna 369 eaa. Filippos V valloitti kaupungin niin kutsutussa toisessa liittolaissodassa vuonna 218 eaa.Polybios: Historiai 4.80; Stefanos Byzantiolainen: Ethnika, .
Nykyinen Epitálion kylä on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan vuonna 1927. Sen aiempi nimi oli Agoulinítsa.
Rakennukset ja löydökset
Kaupungin paikalta on löydetty jäänteitä hellenistisen ja roomalaisen kauden kaupungista, mutta ei arkaaiselta tai klassiselta kaudelta. Löytöihin lukeutuu muun muassa suuren hellenistiselle kaudelle ajoitetun julkisen rakennuksen, mahdollisesti temppelin, jäänteet, sekä roomalainen kylpylä ja keramiikkauuni, jotka ajoitetaan 100–300-luvulle.
Paikalta on löydetty myös roomalainen mailipylväs, jossa on latinankielinen Trajanuksen aikaan ajoittuva piirtokirjoitus sekä etäisyysmerkintä yhdeksän roomalaista mailia eli noin 13,5 kilometriä; etäisyys on laskettu ehkä Feiasta tai Olympiasta. Mailipylväs kertoo siitä, että kaupungin kautta tai sen läheltä kulki merkittävä tie. Pylväs on Pýrgoksen arkeologisessa museossa.
Lähteet
Luokka:Antiikin Eliin kaupungit Luokka:Arkeologiset kohteet Kreikassa Luokka:Pýrgos