Tämä on luettelo suomalaisista kuorma-autovalmistajista. Artikkelissa on lueteltu kaikki Suomessa kuorma-autoja niin sarja-kuin yksittäistuotantona valmistaneet yritykset.

Sarjatuotannossa Sisu Auto, 1931– Vanajan Autotehdas, 1948−1971

Suomessa on valmistettu sarjatuotantona Sisu- ja Vanaja-kuorma-autoja, edellistä vuodesta 1931 alkaen ja jälkimmäistä vuosina 1948−1971. Vanajan Autotehdas oli osan historiastaan Sisu Auton omistuksessa, siirtyi sittemmin kuorma-autonakselivalmistukseen nimellä Sisu Akselit ja toimii nykyään eri omistajan alaisuudessa.

Muut valmistajat

Tampellan kuorma-auto Ensimmäinen suomalainen kuorma-auto rakennettiin Tampereella todennäköisesti vuosina 1907–1909. Aamulehti kertoi 22. lokakuuta 1907 Tammerfors Linne- och Jern-Manufaktur Ab:n (Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy, myöhemmin Tampella) konepajan suunnitelleen jo jonkin aikaa kuorma-autoa ja yhden auton olevan parhaillaan rakenteilla. Auton merkkiä ei kuitenkaan mainittu, ja sen rakentaminen lienee edistynyt hitaasti, sillä Helsingin Sanomat julkaisi siitä vasta 11. helmikuuta 1909 uutisen "ensimmäisenä Suomessa tehtynä automobiilina". Autosta ei ole säilynyt valokuvaa, ja tiedot siitä perustuvat haastatteluin kerättyihin muistikuviin. Tiettävästi se oli höyrykäyttöinen ja sitä koeajettiin tehtaan pihalla, mutta se ei toiminut odotusten mukaisesti. Tarinan mukaan yksi auton rakentajista osasi korjata vian, mutta tehtaan johto ei halunnut jatkaa kokeilua. Auto varastoitiin eikä sen myöhempiä vaiheita tiedetä.Kimmo Levä (toim.): Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002, s. 17. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002. Vuonna 1911 Helsingin Sanomissa julkaistun ilmoituksen mukaan "yksinvalmistaja ja yksinmyyjä Suomessa, Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Oy" tarjosi ostajille lisenssillä tehtyjä sveitsiläisiä Saurer-kuorma-autoja. Yhtäkään Saurer-autoa ei kuitenkaan tiedetä valmistuneen Tampereella.Levä ym (toim.), 2002, s. 17.

Republic Vuosina 1914–1929 toiminut yhdysvaltalainen Republic-tehdas oli 1910-luvun lopulla maailman suurimpia kuorma-autojen valmistajia noin 10 000 auton vuosituotannollaan. Suomessa Republic-kuorma-autoja koottiin SOK:n polkupyöräverstaalla Helsingin Vallilassa yhteensä 57 kappaletta vuosina 1920–1924. Republic oli tuon ajan mittapuun mukaan raskas kuorma-auto 3,5 tonnin kantavuudellaan. Umpikumipyöräisenä se soveltui kuitenkin huonosti suomalaiseen käyttöön. Suomessa kootuista Republic-autoista yksi on säilynyt ajokuntoisena ja entisöity.Levä ym. (toim.), 2002, s. 12.

Finlandia Helsinkiläinen insinööri P. J. Heikkilä osti vuonna 1920 I. Käcklundin Kone- ja vesijohtoliikkeen – joidenkin tietojen mukaan kyseessä oli konepaja –, johon hän perusti P. J. Heikkilä & Co -nimisen autokoritehtaan. Vuonna 1922 yritys käynnisti Finlandia-autojen tuotannon, ja tämän merkkisiä kuorma-autoja valmistui kaksi kappaletta. Epäselvää on, kuinka omaperäisiä Finlandia-autot olivat, koska niissä käytettiin muun muassa ruotsalaisen Scania-Vabiksen komponentteja. Toinen Finlandia-kuorma-auto hankittiin Helsingin palolaitokselle, joka käytti sitä 1960-luvun alkuun saakka, aluksi "syöksyautona" kuljettamassa kiireisintä palokalustoa ja myöhemmin ambulanssina. Toisen kuorma-auton kerrotaan joutuneen pirtun salakuljettajien käsiin ja hävinneen jäljettömiin. Kuorma-autojen ohella valmistui kaksi Finlandia-henkilöautoa P. J. Heikkilän omaan käyttöön. Näistä neljästä autosta yksikään ei ole säilynyt.Levä (toim.), 2002, s. 10.

Ford Välirauhan aikana Fordin maahantuontivarastossa Helsingin Hernesaaressa alettiin koota Ford-kuorma-autoja, jotka oli toimitettu Yhdysvalloista puulaatikkoihin pakattuina osina. Lehtitietojen mukaan autoja valmistui noin 200 työntekijän voimin 12–14, parhaimmillaan 20 kappaletta päivässä. Jatkosodan aikana samoissa tiloissa kunnostettiin lisäksi runsaat 1 400 kappaletta sotasaaliiksi saatuja neuvostoliittolaisia GAZ-kuorma-autoja rintamajoukkojen käyttöön. Sotien päätyttyä Suomeen tuotiin Ford Motor Companyn myöntämien moottoriajoneuvoluottojen turvin yhdysvaltalaisten Ford-kuorma-autojen ohella brittiläisiä oikealta ohjattavia Fordson Thames -kuorma-autoja, jotka rakennettiin valmiiksi Helsingissä. Teollinen toiminta Hernesaaressa loppui vuonna 1947, johon mennessä sen kokoonpanolinjan kautta oli kulkenut liki 7 000 Ford-autoa.Levä (toim.), 2002, s. 10–11.

Chevrolet Sotien päätyttyä vuonna 1946 helsinkiläinen autoliike Oy Nikolajeff Ab allekirjoitti yhdysvaltalaisen autoteollisuuskonsernin General Motorsin kanssa sopimuksen 150 Chevrolet-kuorma-auton kokoonpanosta Helsingissä pääyhtiön laskuun. Autot valmistuivat sopimuksen mukaisesti, mutta toiminta päättyi siihen.Levä ym. (toim.), 2002, s. 9.

Wilke Autoalalla aktiivinen Wihuri-yhtymä saavutti 1950-luvun aikana vankan jalansijan Suomen automarkkinoilla. Päästäkseen suurempiin valmistussarjoihin Wihurin tytäryhtiö, Wiima-merkkisiä linja-autojen koreja valmistanut Oy Uusi Autokoriteollisuus Ab alkoi ostaa Volvolta linja-auton alustojen rakennussarjoja, jotka koottiin Wihurin omistamilla Teijon tehtailla Perniössä. Yhteistyö Volvon kanssa laajeni kuorma-autoihin, ja Volvo suunnitteli Wihurille raskaan kuorma-auton, jonka nimeksi tuli Wilke. Autojen tekniikka tuli Volvolta, mutta ohjaamot olivat Wihurin suunnittelijoiden käsialaa, ja autot koottiin Teijossa. Ensimmäisen Wilke-kuorma-auton valmistumisesta kerrottiin Wihurin Uutisissa kesäkuussa 1960. Wilke ei kuitenkaan ehtinyt saavuttaa kaupallista menestystä, koska uusia Volvo-kuorma-autoja saatiin Suomeen kysyntää vastaavasti. Wilke-autoja ehdittiin rakentaa kaikkiaan 120 kappaletta vuoteen 1964 mennessä.Levä (toim.), 2002, s. 20.

Arska Suomessa myytiin 1970-luvun lopulla vuosittain 250–350 kappaletta kevyttä brittiläisvalmisteista Ford A -kuorma-autoa. Auto oli hinnaltaan edullinen, mutta sen kori oli heikko Suomen olosuhteisiin. Hämeenlinnassa toiminut Fordin piirimyyjä Keskus-Autola Oy rakennutti vuonna 1979 kyseiseen malliin pohjautuneen Arska-nimisen autosarjan, jossa oli suomalainen tavara-auton kori. Valmistuneiden autojen tarkkaa määrää ei tiedetä, mutta se lienee kymmenkunta kappaletta.Levä (toim.), 2002, s. 9.

Hollming Telakkayhtiönä tunnettu Hollming rakensi 47 kappaletta itsekantavia Hollming-säiliöautoja vuosina 1980–1982. Vuosina 1986 ja 1987 valmistui vielä kolme autoa. Autoista 37 oli varustettu Volvon ja muut saksalaisen MANin tekniikalla. Autot perustuivat vuonna 1978 valmistuneeseen, sähköteknikko ja automyyjä Reijo Hirvosen johdolla toteutettuun Kestotankki-prototyyppiin. Auton suurimpana ongelmana oli käytännössä olematon jälleenmyyntiarvo, sillä se oli suunniteltu ja rakennettu yksinomaan säiliöautoksi.Levä (toim.), 2002, s. 11–12.

Lähteet

Luokka:Kuorma-autonvalmistajat Luokka:Suomen autoteollisuus