Intian–Pakistanin konflikti vuonna 2025 oli sarja molempien maiden tekemiä tykistö-, ohjus- ja drooni-iskuja toisiaan vastaan 7.–10. toukokuuta 2025. Yhteenotot liittyivät Intiassa huhtikuussa tapahtuneeseen Pahalgamin terrori-iskuun, josta se syytti Pakistania. Intia aloitti iskut, joita se kutsui operaatio Sindooriksi. Pakistan iski puolestaan takaisin Intiaan. Yhteenotot päättyivät tulitaukoon 10. toukokuuta.
Tausta
2. huhtikuuta 2025 asemiehet iskivät intialaisten turistien suosimaan Pahalgamiin Intian Jammu ja Kashmirissa. Hyökkääjät surmasivat 26 siviiliä ja heistä suurin osa oli hinduja. Vastuun iskusta otti entuudestaan suhteellisen tuntematon The Resistance Front (TRF), joskin se pyörsi puheensa muutamia päiviä myöhemmin. Järjestöä on pidetty osana Pakistanista käsin toimivaa Lashkar-e-Taibaa. Hyökkäys oli verisin isku Kashmirissa sitten Pulwaman itsemurhaiskun vuonna 2019, jossa kuoli 40 intialaista sotilasta. Iskusta vastuussa oli tuolloin Jaish-e-Mohammed (JeM).
Intia syytti iskusta Pakistania. Se jäädytti Indusjoen vesisopimuksen, jolla vettä joesta jaetaan Intian ja Pakistanin kesken. Pakistan jäädytti vastauksena Shimlan sopimuksen, jossa sovittiin maiden välisen rajan hallinnasta Kashmirissa. Tilanteen kärjistyessä Intian odotettiin iskevän Pakistaniin. Intian iskut saivat nimen operaatio Sindoor.
Avoin konflikti Intia aloitti iskut Pakistaniin maasta ja ilmasta 6–7. toukokuuta. Ohjus- ja tykkituli kohdistui oli yhdeksän eri Intian mukaan terroristien käyttämään kohteeseen. Kohteiden joukossa olivat Lashkar-e-Taiban päätukikohta Murdikessa 50 kilometrin päässä Lahoresta, sekä Jaish-e-Mohammedin päätukikohta Bahawalpurissa 100 kilometrin päässä Intian rajasta. Molemmat sijaitsivat Pakistanin Punjabissa. Kohteita oli niiden ohella Pakistanin Azad Kashmirissa. Intia ilmoitti nopeasti, että kohteiden joukossa ei ollut Pakistanin asevoimien tukikohtia. Pakistanin asevoimat ilmoitti puolestaan Intian iskeneen kuuteen eri kohteeseen ja että viisi intialaista lentokonetta oli ammuttu alas.
Pakistan teki vastaiskun yöllä 7. toukokuuta. Sen droonit iskivät 15 eri kohteeseen Intian Punjabissa, Jammu ja Kashmirissa, Gujaratissa ja Rajasthanissa. Monet intialaiset kaupungit alueella pimennettiin ilmahälytyssireenien hälyttäessä. Suurin osa Pakistanin laukaisemista drooneista jäivät Intian ilmatorjuntaan. Intia vastasi omalla drooni-iskullaan 8. toukokuuta. Sen droonit iskivät pakistanilaisiin tutka-asemiin esimerkiksi Lahoressa. Pakistan vastasi jälleen samana päivänä laukaisten ohjuksia ja uusia drooneja 26 paikkakuntaan Intiassa. 9. ja 10. toukokuuta Intia iski neljään ilmatorjuntakohteeseen ja Pakistan tulitti 26 kohdetta Intiassa. Tällä kertaa Pakistanin kohteita olivat Intian ilmavoimien tukikohdat Udhampurissa, Pathankotissa, Adampurissa ja Bhujissa. Tukikohdat kärsivät lieviä vahinkoja. Intia tulitti vielä 10. toukokuuta kuutta Pakistanin ilmavoimien tukikohtaa. Niiden joukossa oli ilmatorjunta Malirin lentotukokohdassa lähellä Karachia ja Nur Khanin lentotukikohta Rawalpindissa. Jälkimmäinen oli myös lähehellä Pakistanin ydinaseiden komentokeskusta.
Drooni- ja ohjusiskujen ohella kiistellyn Kashmirin rajalla vaihdettiin raskasta tykkitulta.
Tulitauko 10. toukokuuta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti Intian ja Pakistanin hyväksyneen "täyden ja välittömän" tulitauon. Yhdysvallat oli pyrkinyt välittämään tulitaukoa kulissien takana ja se kävi keskusteluja molempien maiden kanssa. Yhdysvaltojen ohella mukana välityksessä oli myös muita maita, kuten Saudi-Arabia, Turkki ja Yhdistynyt kuningaskunta. Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif kiitteli Donald Trumpia tulitauon aikaansaamisesta. Intia puolestaan vähätteli Yhdysvaltojen roolia.
Seuraukset Intian mukaan sen iskuissa oli saanut surmansa yli 100 "terroristia". 5 intialaista sotilasta ja 16 siviiliä oli kuollut. Pakistan sanoi 13 pakistanilaisen sotilaan ja 40 siviilin saaneen surmansa.
Yhteenottoon liittyen keskustelua herätti Intian ja Pakistanin käyttämät asejärjestelmät ja niiden vertailu. Intian ilmavoimat käyttävät pääasiassa Venäjällä ja Ranskassa valmistettuja lentokoneita, kun taas Pakistanilaiset käyttivät Kiinassa valmistettuja koneita. Pakistanin mukaan sen alasampumien viiden intialaiskoneen joukossa oli uusia Rafale-hävittäjiä. Intialaiset eivät kommentoineet ilmatappioitaan. Reutersin haastattelemat yhdysvaltalaisviranomaiset uskoivat Pakistanin käytäneen kiinalaisia J-10 -hävittäjiä intialaiskoneita vastaan. Konfliktia pidettiin hyvänä mainoksena kiinalaiselle aseteollisuudelle. Toisaalta jotkut asiantuntijat huomauttivat Intian Pakistanin lentotukikohtiin tekemien onnistuneiden iskujen saaneen vähemmän huomiota ja että Pakistan käytti niiden puolustamiseen ilmesien tehottomasti esimerkiksi kiinalaista HQ 9-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää. Intia sanoi puolestaan ampuneensa alas kuusi pakistanilaiskonetta ja niistä suurimman osan venäläisellä S-400 -ilmatorjuntaohjusjärjestelmällä. Pakistanin mukaan maa ei menettänyt yhtäkään lentokonetta.
Konfliktin aikana internetissä levitettiin runsaasti tekoälyllä tehtyjä kuvia ja videoita esimerkiksi eri osapuolten iskuista ja poliitikkojen lausunnoista. Samaan tapaan harhaanjohtavasti levitettiin materiaalia konfliktiin liittymättömistä tapahtumista.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2025 konfliktit Luokka:Intian historia Luokka:Pakistanin historia