Julius Tafel (2. kesäkuuta 1862 – 2. syyskuuta 1918) oli sveitsiläinen kemisti, joka tuli tunnetuksi Tafelin yhtälöstä.
Ura Tafel opiskeli kemiaa Zürichissä, Münchenissä ja Erlangenissa, ja sai tohtorin tutkintonsa Emil Fischerin ohjauksessa 1884. Hän työskenteli Fischerin apulaisena Würzburgissa 1885–1892, erityisesti hiilihydraattien synteesin parissa, ja esitteli kokeelliset tulokset 1890 Berliinissä.
Fischerin siirtyessä Berliiniin, Tafel jäi jatkamaan tutkimuksiaan vuonna 1892, jotka keskittyivät strykniiniin, puriineihin ja aminoyhdisteisiin. Laboratorio-olosuhteiden yksinkertaisuuden ja terveysongelmien vuoksi hän siirtyi kuitenkin vähitellen fysikaaliseen kemiaan ja sähkökemiaan, osin työskenneltyään Wilhelm Ostwaldin kanssa Leipzigissä.
Tafelin yhtälö Vuonna 1898 Tafel onnistui ensimmäisenä pelkistämään strykniiniä elektrolyyttisesti käyttämällä pelti-katodia, ja vuonna 1901 hän toteutti ensimmäisen virtsahapon elektrolyyttisen pelkistyksen.
Tafelin sähkökemiallisten tutkimustensa pohjalta hän kehitti kaavan kuvaamaan sähkökemiallisen reaktion nopeuden ja ylijännitteen suhdetta:
Würzburgissa Tafelista tuli professorin viransijainen 1903–1910.
Viitteet
Luokka:Sveitsiläiset kemistit Luokka:Vuonna 1862 syntyneet Luokka:Vuonna 1918 kuolleet