Pielisjärvi oli Pohjois-Karjalassa sijainnut Suomen kunta, joka yhdistyi Lieksan kauppalan kanssa Lieksan kaupungiksi vuonna 1973. Pielisjärven muut naapurikunnat olivat Eno, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Kuhmo ja Nurmeksen maalaiskunta. Koillisessa Pielisjärvi rajoittui Neuvostoliiton rajaan. Lieksan kauppala puolestaan oli erotettu Pielisjärven kunnasta vuonna 1936. Pielisjärven kunta oli leimallisesti vahvasti maa- ja metsätalouspainotteinen erämaakunta, joskin se kärsi huomattavasti 1960-luvulla alkaneesta suuresta muuttoliikkeestä kaupunkeihin. Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pielisjärven väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Lieksan kauppala erotettiin Pielisjärvestä vuonna 1936, mutta sen asukkaat ovat mukana Pielisjärven luvuissa vielä vuonna 1940.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Pielisjärven taajamat olivat Lamminkylä (247 asukasta), Lieksan keskustaajama (389 asukasta), Mähkö (1 505 asukasta), Pankakoski (1 474 asukasta) ja Surpeenvaara (365 asukasta). Näistä Lieksan keskustaajama, Mähkö ja Surpeenvaara sijaitsivat osin Lieksan puolella, ja niiden kohdalla on mainittu tässä pelkästään Pielisjärven puolella asunut asukasmäärä. Vuonna 1960 määritellyistä taajamista Mätäsvaara, Vieki ja Vuonislahti lakkasivat olemasta taajamia vuonna 1970.
Nimen uusiokäyttö Vuonna 2014 Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo aloittivat kuntaliitosselvityksen. Kuntaliitoksen toteutuessa olisi syntynyt uusi Pielisjärven kaupunki, jonka väkiluku olisi noin 28 000 ja joka olisi pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurin kunta ja suurin kaupunki, 8 607,02 km². Uuden Pielisjärven kaupunginjohtajaksi suunniteltiin Nurmeksen kaupunginjohtajaa Asko Saatsia.http://www.radiorex.fi/paikallisuutiset/:newsid/44291?PHPSESSID=b4db7789158f62a7d25dbe615da7cb8a Juuka oli ensimmäinen kunta, joka irtaantui Pielisjärven kuntaliitoshankkeesta. Lopulta kuntaliitoshanke kariutui lopullisesti Nurmeksen ja Valtimon kunnanvaltuustojen vastustukseen. Ainoastaan Lieksa kannatti kuntaliitosta.
Tunnettuja Pielisjärvellä syntyneitä tai asuneita Heino Kaski (1885–1957), säveltäjä Albin Koponen (1881–1944), kansanedustaja Heikki Kujanpää (s. 1961), elokuva- ja teatteriohjaaja, käsikirjoittaja, näyttelijä Markku Kyllönen (s. 1962), jääkiekkoilija K. V. Laurikainen (1916–1997), ydinfysiikan professori Anna-Liisa Linkola (1914–1999), diplomi-insinööri, kansanedustaja Osmo Makkonen (1909–1960), diplomi-insinööri ja vesirakentamisalan yritysjohtaja Nikolai Mauro (1897–1959), kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos Pauli Mauro (1913–1991), kauppias, yrittäjä ja yritysjohtaja, kauppaneuvos, Nikolai Mauron veli Jussi Mikkonen (1902–1995), yritysjohtaja, teollisuusneuvos Ernst Nevanlinna (1873–1932), professori, päätoimittaja Mikko Oinonen (1883–1956), taidemaalari Otto Oinonen (1898–1937), toimittaja, kirjailija Eila Pehkonen, (1924–1991) näyttelijä Matti Puittinen, (1883–1937), kansanedustaja Yrjö Pöyhönen (1885–1973), metsänhoitaja ja Metsähallituksen virkamies, metsäneuvos Jorma Rissanen (1932–2020), informaatioteoreetikko Eva Ryynänen (1915–2001), kuvanveistäjä Seppo Saarelainen (s. 1947), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Eliel Soisalon-Soininen (1856–1905), valtioneuvos Jakob Stenius nuorempi (1732–1809), "Koski-Jaakko", kirkkoherraStenius, Jakob (1732–1809). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu Jakob Stenius vanhempi (1704–1766), "Korpi-Jaakko", kirkkoherra Risto Husan puhe Korpi-Jaakko muistolaatan paljastustilaisuudessaStenius, Jakob (1704–1766). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu Marutei Tsurunen (ent. Martti Turunen, s. 1940), Japanin parlamentin ylähuoneen jäsen Heikki Turunen (s. 1945), kirjailija Kaarina Turunen (s. 1943), näyttelijä Varma K. Turunen (1913–1994), kansanedustaja Samuli Vire (1889–1949), kansakoulunopettaja, kirjailija, raittiusmies
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Sukututkimusseura. Hiski-projekti. Pielisjärvi. Pielisjärven isäntäluettelo, noin vuoteen 1850 saakka Pielisjärven kylät, talot ja asukkaat maa- ja henkikirjoissa
*