Tage Fritiof Erlander (13. kesäkuuta 1901 Ransäter, Ruotsi – 21. kesäkuuta 1985 Huddinge, Ruotsi)Encyclopedia Britannica oli ruotsalainen poliitikko. Hän oli valtiopäiväedustaja 1932–1973, Ruotsin pääministeri ja sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja 1946–1969. Erlander on kauimmin pääministerinä toiminut poliitikko länsimaiden demokratioissa.
Uran alkuaika Erlander oli syntynyt Ransäterissä, Värmlannin maakunnassa, opettajan poikana. Hänen esivanhemmissaan on myös metsäsuomalaisia. Hän opiskeli Lundin yliopistossa poliittista historiaa ja kansantaloutta, osallistuen aktiivisesti opiskelijapolitiikkaan erilaisissa radikaaleissa ryhmittymissä. Erlander valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1928 ja vasta tuolloin hän omaksui sosiaalidemokraattisen puoluekannan. Hänet valittiin Lundin kaupunginvaltuustoon vuonna 1930. Yliopistotausta näkyi hänen myöhemmässä toiminnassaan, kun hän suuntasi valtion rahoitusta tutkimustyöhön ja korkeakoulutukseen. Vuosina 1932–1938 Erlander työskenteli Svensk Uppslagsbokin toimitussihteerinä.
Ruotsin valtioelämään lähteminen Erlander nousi Ruotsin valtiopäivien toiseen kamariin vuonna 1932, missä hän istui aina vuoteen 1973 saakka lukuun ottamatta vuosia 1945–1948, kun Erlander oli valtiopäivien ensimmäisen kamarin jäsenenä. Erlanderista tuli sosiaaliministeriön valtiosihteeri vuonna 1938, ja hallitukseen hän nousi kirkko- ja kouluministeriksi 1945. Per Albin Hanssonin kuoltua äkillisesti lokakuussa 1946 hänet valittiin Hanssonin seuraajaksi pääministeriksi ja sosiaalidemokraattien puheenjohtajaksi. Valinta ei ollut yksimielinen, koska Erlander ei tuolloin ollut kovin näkyvä poliitikko.
Pääministerinä Pääministerinä Erlander jatkoi Hanssonin aloittamaa kansankoti-aatteen toteuttamista. Sen mukaan demokratian perusta luodaan yhteishengellä ja yhteisyydellä. Sana on alettu vahvasti yhdistää sosiaalidemokraattiseen hyvinvointipolitiikkaan. Siihen kuuluivat yleinen sairausvakuutus, lapsilisät, työeläkejärjestelmä ja peruskoulu. Poliittiset vastustajat eivät useinkaan vastustaneet näitä uudistuksia sinänsä, mutta varoittelivat niiden kustannuksista ja verojen kiristymisestä. Erlander muodosti vuosina 1951–1957 yhteishallituksen keskustapuolueen kanssa, mutta yhteistyö päättyi erimielisyyksiin työeläkejärjestelmästä. Tämän jälkeen Erlander johti sosiaalidemokraateista muodostettuja hallituksia vuoteen 1969. Vuoden 1968 vaaleissa puolue sai kaikkien aikojen suurimman vaalivoiton, yli 50 % äänistä. Hänen valtansa perustui yhteistyöhön ja luottamukseen yhteiskunnan talousvaikuttajien, suurpääomistajien ja ammattiliittojen johtajien välillä. Tätä kutsuttiin Harpsundin demokratiaksi pääministerin kesäasunnon mukaan.
Tage Erlanderilla oli läheiset suhteet Suomen presidenttiin Urho Kekkoseen.Max Jakobson: Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92, s. 224. Helsinki: Otava, 1992. Erlander vieraili Suomessa elokuussa 1967 ja paljasti tällöin erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 53. Helsinki: Otava, 1967.
Erlander luopui pääministerin paikasta lokakuussa 1969, kun opetusministeri Olof Palme oli valittu sosialidemokraattisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1971, s. 13. Helsinki: Otava, 1970. Ministeri Max Jakobson on verrannut Erlanderia ja Palmea Urho Kekkoseen ja Ahti Karjalaiseen. Oleellinen ero toisaalta Kekkosen ja Karjalaisen sekä toisaalta Erlanderin ja Palmen välillä oli Jakobsonin mukaan se, että Erlander puhui aina vilpittömän ihailevasti Palmesta ja Palme puolestaan vilpittömän kunnioittavasti Erlanderista. Lisäksi Erlander teki tietä Palmelle ennen kuin siihen oli pakko.Max Jakobson: Vallanvaihto: havaintoja ja muistiinpanoja vuosilta 1974–92, s. 297. Helsinki: Otava, 1992. .
Lähteet
Aiheesta muualla
Tage Erlander, Vem är det 1985
Luokka:Ruotsin pääministerit Luokka:Ruotsin sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen poliitikot Luokka:Ruotsin puolueiden puheenjohtajat Luokka:Koululaitoksen kehittäjät Luokka:Vuonna 1901 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet