Asteekkien uskonto oli Meksikon keski- ja eteläosissa eläneiden asteekkien harjoittama uskonto. Uskonto oli luonteeltaan synkretistinen, eli se yhdisteli vaikutteita useista mesoamerikan alueella vaikuttaneista uskonnoista. Erityisesti mayojen uskonnon vaikutus asteekkien uskonnolle oli huomattava. Asteekkien uskonto oli polyteistinen eli käsitti lukuisia eri jumalhahmoja, joskin siinä oli myös monistisia piirteitä. Uskonnolla oli pitkälle järjestäytynyt papisto ja sen harjoittamiseen liittyi uhrimenoja, mukaan lukien ihmisuhrausta.
Teotl
Asteekkien uskonnolle keskeinen käsite on Teotl. Teotl ei ole käsitteenä yksiselitteinen, ja se sai eri merkityksiä papiston harjoittamassa filosofisluontoisessa uskonnossa kuin tavallisen oppimattoman kansan harjoittamassa uskonnossa. Yleensä Teotl viittaa jumalalliseen tai sakraaliseen voimaan tai energiaan, joka on koko maailmankaikkeuden aikaan saava ei-persoonallinen voima. Teotlin käsitteen kautta asteekkien uskonto oli tavallaan myös panteistinen, sillä Teotlin nähtiin olevan läsnä kaikessa olemassaolevassa.
Vaikka Teotl ymmärrettiin kaiken olemassaolevan takana olevana ykseytenä, liittyi käsitteeseen myös dualistisia piirteitä. Teotliin ajateltiin liittyvän toisiaan täydentäviä vastakkaisuuksia, kuten elämä ja kuolema, järjestys ja epäjärjestys, pimeys ja valo tai maskuliinisuus ja feminiinisyys. Näiden vastakkaisuuksien välisen vaihtelun nähtiin tuottavan maailmassa havaittava muutos ja moninaisuus. Vastakkaisuuksiin liittyi myös käsitys olemassaolon syklisyydestä. Esimerkiksi elämän ajateltiin sisältävän kuoleman välttämättömyyden, mutta kuoleman toisaalta uskottiin antavan edellytyksiä uuden elämän syntymiselle.
Asteekkien pappiseliitin harjoittaman uskonnon mukaan myös lukuisat asteekkiuskonnossa palvotut jumalat olivat Teotlin eri ilmenemismuotoja tai heijastumia. Tavallisen kansan harjoittamassa uskonnossa Teotl esitettiin kuitenkin ennemmin ylijumalan tapaisena etäisenä hahmona.
Jumalat
Asteekkien uskonto käsitti suuren joukon eri elämänalueita hallinnoivia jumaluuksia. Uskonnon synkretistiseen luonteeseen kuului, että ympäröivien kulttuurien jumaluuksia otettiin osaksi asteekkien pantheonia. Kansan harjoittaman uskonnon suurin huomio keskittyi Teotlin sijaan juuri näihin konkreettisemmin eri elämänalueisiin kytkeytyviin jumalhahmoihin.
Eräitä tärkeimmistä jumalhahmoista olivat:
Huitzilopochtli: auringon ja sodan jumala, joka esitettiin usein kolibrin tai kotkan hahmossa. Huitzilopochtli nähtiin asteekkikansaan läheisesti kytkeytyvänä jumalana, joka vaati jatkuvia ihmisuhreja joko taistelussa kuolleiden sotureiden tai uhrattujen vankien muodossa. Tonatiuh: auringon ja sodan jumala, joka kuvattiin värikkään aurinkokiekon hahmossa. Myös Tonatiuh'n palvomiseen liittyi sotilaskultti ja ihmisuhrausta. Tlaloc: sateen jumala, joka kuvattiin maskeerattuna ihmismäisenä hahmona. Tlalocille uhrattiin lapsiuhreja asteekkikalenterin ensimmäisenä ja kolmantena kuuna. Palvontamenoihin kuului myös Tlalocin papiston suorittamat rituaaliset kylvyt sekä jumalankuvien uhraaminen ja syöminen. Quetzalcóatl: jumalan nimen sananmukainen merkitys on "sulkakäärme". Alun perin veteen, maahan ja kasvillisuuteen liittyvä mesoamerikkalainen jumaluus tunnettiin asteekkiuskonnossa pappien ja käsityöläisten suojelijana, oppineisuuteen liittyvänä hahmona ja kalenterin keksijänä.
Uskonnollinen kosmologia ja aikakäsitys Asteekkien uskontoon liittyi maailmankuva, joka jakoi maailman viiteen myyttiseen ajanjaksoon ja lukuisiin kerroksittaisiin taivaisiin ja alisiin maailmoihin. Ihmisten asuttaman maailman uskottiin olevan keskellä maailmojen sarjaa, jossa sitä ympäröi 13 eri tasoista taivasta ja yhdeksän alista maailmaa.
Maailman uskottiin jakautuvan viiteen perättäiseen aikakauteen eli "aurinkoon", joista nykyisen maailman ajateltiin olevan sarjassa neljäs. Aikakaudet olivat:
Vesiauringon aika, jonka tuhosi tuhotulva. Maan auringon aika, jonka tuhosi maanjäristys. Tuuliauringon aika, jonka tuhosi jättiläinen. Tuliauringon aika, joka on nykyinen aikakausi ja päättyy tulevaan maailmanpaloon. Viides aika seuraa tulevaa maailmanpaloa. Tonatiuh-jumalan uskotaan tulevan hallitsemaan sitä. Myös mesoamerikkalainen kalenteri oli tärkeässä asemassa asteekkien uskonnollista aikakäsitystä, ja suuri osa uskonnollisesta elämästä ja rituaaleista oli sidottu kalenterin määräämiin ajankohtiin. Asteekkien käyttämä kalenteri käsitti sekä 365 päivää sisältävä aurinkokalenterin että 260 päivää käsittävän sakraalikalenterin. Näiden rinnakkainen eteneminen muodosti laajemman 52 vuotta kerrallan kestävän syklin.
Lähteet
Luokka:Amerikan perinteiset uskonnot Luokka:Asteekit Luokka:Historialliset uskonnot