Väinö Samuli Simojoki (27. tammikuuta 1930 Rantsila – 23. huhtikuuta 2025 Oulunsalo)Kuolinilmoitus, Väinö Samuli Simojoki, Kaleva, No 117, sivu 46, julkaistu 3.5.2025 oli suomalainen pappi, lähetystyöntekijä ja kirjailija.
Varhaisvaiheet Simojoki kasvoi Rantsilassa maatalon poikana. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1950 Oulun lyseosta ja opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa valmistuen teologian kandidaatiksi vuonna 1957, ja työskenteli sen jälkeen Kemissä nuorisopastorina.
Toiminta lähetystyössä Ambomaalla Lähetystyöhön Suomen Lähetysseuran kautta Lounais-Afrikan Ambomaalle, nykyiseen Namibiaan, Simojoki lähti vuonna 1964 toimien siellä kahden työkauden ajan. Ensimmäisen työkauden, 1964–1969, hän toimi Engelan lähetysasemalla, jossa hänen vastuullaan oli Ambo-Kavangon kirkon diakoniaopiston johtajan tehtävät, missä ominaisuudessa hän koulutti kirkolle sen ensimmäiset diakonit. Työhön kuului myös muuta, saarnamatkoista rakennustöihin ja sielunhoidosta autojen huoltoon.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1965, s. 50, 76. Helsinki, 1965.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1966, s. 69. Helsinki, 1966.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1967, s. 73. Helsinki, 1967.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1968, s. 81. Helsinki, 1968.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1969, s. 79. Helsinki, 1969.
Toisen työkauden aikana, 1970–1973, Simojoki työskenteli pisimpään Tsandissa,Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1971, s. 77. Helsinki, 1971.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1972, s. 77. Helsinki, 1972. missä hänen vastuullaan oli muun muassa Kaokomaalla Ambomaan länsipuolella asuneiden dhimbojen parissa tehty lähetystyö. Viimeiset puoli vuotta Simojoki asui Oniipassa, missä hänen vastuullaan olivat Lounais-Afrikan lähetysalan esimiehen tehtävät.Vain yksi nimi — Jeesus. Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1973, s. 136. Helsinki, 1973.
Työkaudet Ambomaalla '''Väinö Simojoen työkaudet Ambomaalla No. Vuodet Lähetysasema Työtehtävä Viitteet I 1965–69 Engela Seurakuntaopiston johtaja II 1970–73 Tsandi (1970–72)Oniipa (1973) Lähetystyö,Työalan esimies
Pappina Suomessa Suomeen palattuaan Simojoki asettui Jyväskylään, mistä käsin hän toimi vuodet 1973–1981 Lapuan hiippakunnan lähetyssihteerinä.Suomen Lähetysseuran vuosikirja 1974, s. 5. Helsinki, 1974. Vuosina 1981–1993 hän toimi Jyväskylän seurakunnan Kypärämäen kappalaisena.
Eläkevuosinaan Simojoki asettui Oulunsaloon, ja mökkielämää hän vietti Rantsilassa. Näinä vuosina hän kirjoitti kaksi muistelmakirjaa Namibiasta. Hän myös kirjoitteli runoja ja kronikoita. Useista runoista syntyi lauluja. Näistä lauluista koostuu yksi CD-levy, jonka Pekka Simojoki on levyttänyt.
Yksityiselämä Simojoki oli vuodesta 1957 naimisissa Aila Tellervo Kurikan (s. 1933) kanssa,http://www.savijoki.net/simojoki/pekka.php jonka kanssa hänellä oli viisi lasta. Näistä kaksi nuorinta syntyi Afrikan-vuosien aikana Onandjokwen sairaalassa. Vanhin lapsista on muusikko Pekka Simojoki.
Julkaisut Väinö Simojoen teokset Kansalliskirjaston Fennica-tietokannan mukaan:
Lähteet
Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijät Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1930 syntyneet Luokka:Vuonna 2025 kuolleet