Juri Kondratjuk (21. kesäkuuta 1897 – helmikuu 1942; ), oikealta nimeltään Oleksandr Šarhei (), oli ukrainalaistaustainen neuvostoliittolainen insinööri ja matemaatikko.
Tausta ja yksityiselämä Šarhei syntyi Pultavassa vuonna 1897. Hänen äitinsä Ljudmyla joutui vankilaan osallistuttuaan mielenosoituksiin. Ljudmyla kuitenkin vapautettiin, koska hän oli raskaana, mutta joutui kuitenkin pien mielenterveysongelmien vuoksi laitokseen, jossa hän kuoli. Isä Ignatiy jätti perheen pian Oleksandrin syntymän jälkeen opiskellakseen ensin Kiovassa ja sittemmin Saksassa. Palattuaan Venäjälle vuonna 1906 hän muutti Oleksandrin ja uuden puolisonsa kanssa Pietariin.
Jäätyään orvoksi vuonna 1910 Šarhei muutti lääkärinä toimivan isoisänsä luo. Šarhei valmistui lukiosta vuonna 1916 erinomaisin arvosanoin ja alkoi tämän jälkeen opiskelemaan mekaniikkaa Petrogradin polyteknisessä instituutissa, kunnes hänet värvättiin armeijaan vain 40 päivää kestäneiden opintojen jälkeen ensimmäisen maailmansodan aikana ja lähetettiin Kaukasian rintamalle.
Vuonna 1917 Šarhei yritti hakeutua takaisin Ukrainaan, mutta hänet värvättiin Venäjän valkoiseen armeijaan vuonna 1919. Hän ei kuitenkaan halunnut osallistua sisällissotaan ja karkasi rintamalta matkalla Kiovasta Odessaan hävittäen samalla kaikki henkilöllisyystodistuksensa. Hän yritti myöhemmin paeta Puolaan, mutta rajavartijat pysäyttivät hänet ja lähettivät hänet takaisin. Hän sai kuitenkin käsiinsä Lutskissa vuonna 1900 syntyneen, hiljattain tuberkuloosiin kuolleen, Juri Kondratjukin paperit ja otti tämän henkilöllisyyden itselleen. Kondratjuk asui aluksi Kubanissa ja Pohjois-Kaukasiassa työskennellen mekaanikkona ja ratatyöläisenä asettuen lopulta Novosibirskiin. Vain muutama hänen lähiomaisensa tiesi totuuden ja pitivät sen salassa vuosien ajan.
Varhainen ura Kondratjuk oli alkanut hahmottelemaan planeettojen välisten lentojen mahdollisuutta jo ensimmäisen maailmansodan aikana kirjoittaen aiheesta neljän vihon verran. Tässä hän käsitteli mm. sitä, miten avaruusalus voisi irtautua isommasta aluksesta ja laskeutua sitten Kuun pinnalle.
Työskennellessään mekaanikkona ja ratatyöläisenä Kondratjuk sai valmiiksi ehkä parhaiten tunnetuimman teoksensa Planeettojenvälisen avaruuksien valloittaminen, jossa hän käsitteli rakettien liikettä ja avaruuden valloittamista. Lisäksi hän argumentoi painovoimalinkon hyödyntämisen puolesta. Kirjasta otettiin 2000 kappaleen painos, minkä vuoksi se koskaan noussut suuren yleisön tietoisuuteen. Uusi painos julkaistiin vuonna 1947, mutta tämäkään ei nostanut kirjan suosiota.
Vankeus Siperiassa Kondratjuk hyödynsi kykyjään ja rakensi Mastodoniksi nimetyn viljahissin, joka rakennettiin kokonaan puusta ilman nauloja. Neuvostoviranomaiset pitivät tätä kuitenkin merkkinä mahdollisesta sabotaasista, minkä johdosta Kondratjuk tuomittiin vuonna 1931 kolmeksi vuodeksi vankilaan "neuvostovastaisesta toiminnasta". Perinteisen työleirin sijaan hän istui tuomionsa kuitenkin šaraškassa, jossa tehtiin ruumillisen pakkotyön sijaan tutkimustyötä. Älykkyytensä takia Kondratjuk pantiin ryhmänsä johtoon ja lopulta vankilan johto muutti hänen statuksensa vangista maanpakolaiseksi, minkä jälkeen hänet lähetettiin Siperiaan.
Kondratjuk rehabilitoitiin vasta vuonna 1970.
Viimeiset vuodet Vankilasta vapauduttuaan Kondratjuk alkoi työskennellä tutkimusryhmässä, jonka tarkoitus oli rakentaa tuulivoimalla Krimille, mutta projekti peruttiin jo 1938.
Kondratjuk pestautui armeijaan vuonna 1941. Hänen kuoliajastaan ei ole tarkkaa varmuutta, mutta sellaiseksi arvioidaan 22.–25. helmikuuta 1942. Myös kuolinpaikasta ei ole yksimielisyyttä: hän joko kaatui rintamalla Kalugan tai Orjolin lähistöllä tai sitten keskitysleirillä.
Lähteet
Luokka:Vuonna 1897 syntyneet Luokka:Vuonna 1942 kuolleet Luokka:Neuvostoliittolaiset matemaatikot Luokka:Neuvostoliiton avaruustoiminta