Suolakankaan tuulivoimapuisto on Etelä-Pohjanmaalla Kauhajoen Suolakankaalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 9 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 38 megawattia ja vuosituotanto on noin 155 gigawattituntia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Valorem ja Megatuuli yhdessä , sen omistaa Octopus Renewables ja Valorem, joiden tytäryhtiö Vöyrinkangas Wind Farm Oy on, ja sitä operoi OX2.
Energiaviraston voimalaitosrekisterissä vuodelta 2024 Saunamaan tuulivoimapuisto (33,6 megawattia) sijaitsee Suolakankaalla, joka sijaitsee Vöyrinkankaan metsäalueella ja jonka omistaa Saunamaa Wind Farm Oy. Toisaalta Vöyrinkankaan tuulivoimapuisto (37,8 megawattia) sijaitsee rekisterin mukaan Kurikan ja Teuvan kuntarajalla Norinkylässä metsäalueella nimeltään Saunamaa. Sen omistaa rekisterin mukaan Vöyrinkangas Wind Farm Oy. Tiedot ovat menneet siellä sekaisin, sillä operaattori OX2 kutsuu edellistä Suolakankaan ja jälkimmäistä Saunamaan tuulivoimapuistoksi. Suolakankaan tuulipuistoa on kutsuttu myös nimellä Vöyrinkankaan tuulipuisto.
Yleistä Suolakankaan tuulivoimapuisto sijaitsee noin yhdeksän kilometriä Kauhajoen keskustaajamasta kaakkoon päin. Tuulivoimapuiston voimala-alueita on kaksi. Suolakankaalle on sijoitettu viisi tuulivoimalaitosta ja yli kolme kilometriä itään Pirttikankaalle loput neljä voimalaitosta. Voimala-alueet ovat metsätalouskäytössä. Tuulipuiston pituus on 5,4 kilometriä, leveys 1,7 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 1,3 neliökilometriä. Itäisen voimala-alueen halki kulkee 400 kilovoltin sähkölinja. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 8,61 neliökilometriä.
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V150-mallia, jonka napakorkeus on 136 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 150 metriä, ja jonka kapasiteetti on 4,2 megawattia. Voimalat sijaitsevat läntisessä osassa 155–170 metrin ja itäosassa 165–175 metrin korkeudella mpy. Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20–36 kilovoltin jännitteellä voimala-alueen sisäpuolella sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotettu sähkö johdetaan 20–33 kilovoltin maakaapelisiirtolinjaa myöten yhdeksän kilometrin päässä Kauhajoen taajama-alueelle Aronkylällä sijaitsevalle Teollisuus-Aron sähköasemalle, jossa sähkö johdetaan Carunan kantaverkkoon.
Historiaa Tuulivoimapuistoa on alettu suunnittelemaan vuonna 2011 tai 2012 . Yhtiö Vöyrinkangas Wind Farm Oy perustettiin heinäkuussa 2013 , ja vaikka Megatuuli Oy oli hankevastaavana yrityksenä, omistaa Vöyrinkangas Wind Farm tuulivoimapuiston hankeoikeudet. Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa marraskuussa 2016 on Vöyrinkankaalle osoitettu tuulivoimalle suotuisa alue (tv-1) 400 kilovoltin sähkölinjan länsipuolelta. Tuulivoimapuistoa suunniteltiin yhdessä Kauhajoen kaupungin kanssa varsin pitkälle ennen hankkeen alistamista YVA-menettelylle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi tuulivoimapuiston osayleiskaavan maaliskuussa 2017 ja se sai lainvoiman toukokuussa 2017. Tuulivoimalaitoksien rakennusluvat hyväksyttiin pian tämän jälkeen. Tässä vaiheessa tehtiin tuulipuistolle YVA-tarveharkinta, jossa todettiin, ettei YVA-menettelylle tuulivoimapuiston tällä kokoonpanolla ollut tarvetta. Suunnittelun pitkäkestoisuus muutti kuitenkin tilanteen. Uudet tuulivoimalaitokset olivat edellisiä paljon tehokkaampia ja osayleiskaavan muuttaminen niiden mukaiseksi vaati YVA-menettelyn käynnistämisen.
Megatuuli Oy toimitti marraskuussa 2017 YVA-ohjelman Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Siinä eriteltiin neljä erilaista tuulivoimapuiston vaihtoehtoa, jotka erosivat toisistaan lähinnä voimaloiden mittojen (napakorkeus 145–166 metriä ja tuuliturbiinin halkaisija 150–170 metriä), voimaloiden kapasiteetin ja melun suhteen. Kaikissa vaihtoehdoissa oli yhdeksän tuulivoimalaitosta, mutta voimaloiden tehot vaihtelivat 3,3–4,5 megawatin välillä. Sähkönsiirto oli suunniteltu toteuttaa vetämällä maakaapelit Teollisuus-Aron sähköasemalle. Arviointiohjelma oli julkisesti nähtävillä joulukuusta 2017 tammikuuhun 2018. Yleisölle avoin keskustelutilaisuus järjestettiin joulukuussa Kauhajoen kaupungintalon valtuustosalissa.
Megatuulen omistama tytäryhtiö Vöyrinkangas Wind Farm jätti huhtikuulle 2018 päivätyn YVA-menettelyn arviointiselostuksen ELY-keskukselle. Siinä tuulivoimaloiden kapasiteetiksi arvioitiin 3,6–4,5 megawattia ja voimaloiden napakorkeus oli nostettu 155–166 metriin. Arviointiselostus oli julkisesti nähtävillä toukokuussa ja kesäkuussa 2018 Kauhajoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ohjelmaa arvosteltiin erityisesti sen maisemavaikutuksesta Hyypänjokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen . Myös voimaloiden terveysvaikutukset ja onnettomuusriski arveluttivat. Yhteysviranomainen pyysi kiinnittämään maisemavaikutuksiin erityistä huomiota.
Tuulivoimapuistolle löytyi sekä rahoittaja että rakentaja toukokuussa 2019. Rahoittajaksi saatiin brittiläinen Octopus Energy Investment ja rahoittaja-rakentajaksi ranskalainen Valorem. Valorem toimii rakentamisen ajan yhteistyössä Megatuulen kanssa . Valorem solmi saman tien sopimuksen Vestaksen kanssa niin, että samalla kertaa hankittiin tuulivoimalaitokset sekä Suolakankaalle että Saunamaalle. Saunakankaan ja Suolakankaan tuulivoimapuistojen yhteisinvestointiarvo tuli olemaan 80 miljoonaa euroa . Suolakankaan voimaloiden napakorkeudeksi päätettiin 155 metriä ja samalla sovittiin Vestaksen kanssa 25 vuoden huoltosopimuksesta, jolla varmistetaan varaosien saatavuus ja asiantuntemuksen säilyminen.
Tuulivoimapuiston rakentaminen alkoi toukokuussa ja kesäkuussa 2019 , jolloin aloitettiin kulkuteiden rakentaminen ja perustusten valaminen. Rakentamisesta vastasivat ranskalainen Valorem ja suomalainen Megatuuli yhdessä. Tammikuussa 2020 uutisoitiin, että useampi tuulivoimalaitos oli ehditty jo pystyttämään. Syksylle ajoitettu tuulivoimapuiston käynnistys oli kuitenkin viivästynyt. Kaksi perustusta oli epäonnistunut ja ne piti kesällä 2020 vielä rakentaa uudelleen. Lisäksi joitakin paikalle tuotuja voimalan siipiä ei asennettukaan paikoilleen, vaan Vestas vei ne pois laatuongelmiin vedoten. Tuulivoimapuisto valmistui vasta vuoden 2021 puolella. Ruotsalainen OX2 on vastannut puiston teknisestä ja kaupallisesta hallinnoinnista alkuvuodesta 2021 lähtien.
Megatuuli ja Enersense International sopivat joulukuussa 2021 kaupasta, jossa Enersense ostaisi Megatuulen. Kauppa varmistui helmikuussa 2022. Maaliskuussa 2023 ilmoitettiin, että Megatuulen nimi muutetaan Enersense Wind Oy:ksi.
Katso myös Luettelo Suomen tuulivoimaloista
Lähteet
Luokka:Kauhajoen tuulivoimapuistot