Péter Magyar (s. 16. maaliskuuta 1981 Budapest) on unkarilainen poliitikko, juristi ja liikemies, joka on toiminut Unkarin pääministerinä toukokuusta 2026 alkaen sen jälkeen, kun hänen johtamansa Tisza-puolue voitti Unkarin vuoden 2026 parlamenttivaalit. Vuosina 2024–2026 Magyar oli Euroopan parlamentin jäsen.

Tausta ja uran alku Péter Magyar on syntyisin konservatiivisesta keskiluokkaisesta juristiperheestä: hänen isänsä István Magyar oli asianajaja, äiti Mónika Erőss Unkarin korkeimman oikeuden pääsihteeri. Hänen isoäitinsä oli Unkarin entisen presidentin Ferenc Mádlin sisar.

Péter Magyar opiskeli oikeustiedettä Budapestissa ja Hampurissa ja valmistui juristiksi Péter Pázmány -yliopistosta 2004. Työskenneltyään Budapestin raastuvanoikeudessa hän siirtyi liike-elämään ja Unkarissa toimivien ulkomaisten sijoittajien lainopilliseksi asiantuntijaksi. Vuonna 2010 hän siirtyi ulkoministeriön palvelukseen. Hän työskenteli Brysselissä Unkarin EU-edustustossa, missä hänen toimialanaan olivat erityisesti liikenne- ja energiapolitiikka sekä yhtiö- ja kilpailuoikeus. Vuodesta 2015 hän toimi diplomaattitehtävissä ja vastasi Unkarin hallituksen ja Euroopan parlamentin yhteydenpidosta muun muassa laki-, markkina-, budjetti-, kauppa- ja kehityspolitiikkakysymyksissä.

Syyskuussa 2018 hänestä tuli Unkarin valtion kehityspankin (Magyar Fejlesztési Bank) EU-oikeusosaston johtaja. Kesäkuussa 2019 hänet nimitettiin pankin tytäryhtiön, opintolainoja myöntävän Diákhitel Központin toimitusjohtajaksi.

Poliittinen ura

Ero Fidesz-puolueesta Alkuvuodesta 2024 Unkarin poliittista elämää ravisteli presidentti Katalin Novákin eroon johtanut skandaali. Kävi ilmi, että presidentti oli edellisenä vuonna myöntänyt armahduksen Bicsken lastenkodin apulaisjohtajalle, joka oli suojellut lasten hyväksikäytöstä tuomittua esimiestään. Presidentti Novákin ohella politiikan jätti myös armahduspäätöksen toinen allekirjoittaja, Péter Magyarin entinen vaimo ja tuolloinen oikeusministeri Judit Varga, joka jo aiemmin oli luopunut ministerinsalkustaan keskittyäkseen tehtäväänsä Fidesz-puolueen kärkiehdokkaana vuoden 2024 eurovaaleissa. Nyt Varga ilmoitti vetäytyvänsä tästäkin tehtävästä.Vilma Romsi, Tuhannet osoittivat mieltään Unkarin parlamentin edustalla korruptioskandaalin vuoksi, Yle.fi, uutiset 2.3.2024, viitattu 31.3.2024

Judit Vargan eroilmoituksen jälkeen hänen ex-puolisonsa Péter Magyar rikkoi julkisesti välinsä Fidesz-puolueeseen ja ilmoitti julkisessa somepäivityksessään 10. helmikuuta 2024 eroavansa tehtävistään kahden valtionyhtiön johdossa, koska ei enää halua olla osallisena korruptoituneessa järjestelmässä, jonka todelliset päättäjät ”pakoilevat vastuutaan naisten helmoihin”. Laajemmin hän purki kritiikkiään Orbánin järjestelmää kohtaan, jonka sisäpiiriin oli kuulunut vuosikaudet, Youtube-kanava Partizánille antamassaan laajassa haastattelussa 11. helmikuuta 2024.Varga Judit exférje a pedofilbotrányról, Rogán Antalról és a fideszes törésvonalakról. https://www.youtube.com/watch?v=8cJulnczg2E&ab_channel=Partiz%C3%A1n Tästä käynnistyi poliittinen liikehdintä, ensin kansanliikkeen Talpra, magyarok! (”Jalkeille, unkarilaiset!”) muodossa, jonka tilaisuus Budapestissa kansallispäivänä 15. maaliskuuta 2024 kokosi vielä suuremman kansanjoukon kuin pääministeri Orbánin samaan aikaan pitämä virallinen kansallispäiväpuhe.

Tisza-puolueen johtajaksi ja europarlamentaarikoksi Magyaria arvosteltiin pitkään poliittisten tavoitteiden ja aatteellisen taustan epämääräisyydestä, mutta ensimmäisenä todella vakavasti otettavana haastajana Orbánin järjestelmälle häneen kiinnittyi paljon toiveita.Jarno Hartikainen, Uudistaja vai opportunisti? Orbánin haastaja Peter Magyar herättää toivoa, vaikkei häntä tunneta, Hs.f 31.7.2024, viitattu 31.7.2024

Koska uuden puolueen perustamiseen ennen eurovaaleja ei enää ollut aikaa, Magyar aktivoi vuonna 2021 perustetun mutta passiiviseksi jääneen Tisza-puolueen (Tisztelet és Szabadság Párt, ). Verkkosivuillaan julkistetussa 21 kohdan ohjelmassa puolue lupaa muun muassa korottaa lapsilisiä, eläkkeitä ja hoitoalan palkkoja, uudistaa terveydenhuollon, koulujärjestelmän sekä valtapuolueen propagandakanavaksi muuttuneen julkisen palvelun median, liittää Unkarin Euroopan syyttäjänviraston alaisuuteen, rajoittaa kansanedustajien ja pääministerin virkakaudet kahteen, käynnistää ohjelmia maaseudun kehittämiseksi ja ulkomaille muuttaneiden unkarilaisten houkuttelemiseksi takaisin sekä tukea kansainvälisten suuryritysten sijaan kotimaisia PK- ja perheyrityksiä. Tisza-puolue määritellään linjaltaan keskusta-oikeistolaiseksi, ja Euroopan parlamentissa se kuuluu keskusta-oikeistolaiseen Euroopan kansanpuolueen ryhmään.

Vuoden 2024 eurovaaleissa Tisza-puolue osoittautui merkittäväksi haastajaksi Orbánin Fidesz-puolueelle, joka säilytti johtoasemansa mutta menetti osan kannatustaan. Fidesz-puolueen vaalitulos (44 % äänistä, 11 europarlamenttipaikkaa) oli heikoin 18 vuoteen, kun taas Tisza sai 29 % äänistä ja seitsemän europarlamenttipaikkaa ja nousi Unkarin merkittävimmäksi oppositiopuolueeksi. Vastoin vaalikampanjansa aikana ilmoittamiaan suunnitelmia Magyar otti vastaan edustajanpaikan ja ilmoitti ainakin toistaiseksi työskentelevänsä puoluejohtajan tehtäviensä ohella myös Brysselissä, vaikka ei muuttaisikaan sinne kokonaan.

Europarlamentaarikon paikan vastaanottaminen antoi Magyarille parlamentaarisen koskemattomuuden. Vuonna 2025 Unkarin syyttäjäviranomainen yritti nostaa kolmea syytettä Magyaria vastaan, mutta Euroopan parlamentti kieltäytyi pidättämästä hänen koskemattomuuttaan, koska syytteiden katsottiin olevan poliittisesti motivoituneita. Syytteet, joita ei parlamentaarisen koskemattomuuden vuoksi lopulta voitu nostaa, koskivat yhtä väitettyä näpistystä (Magyar oli kesällä 2024 Budapestin yöelämässä joutunut riitaan miehen kanssa, joka kuvasi hänen juhlimistaan kännykällä, siepannut puhelimen ja heittänyt sen Tonavaan) ja kahta väitettyä kunnianloukkausta.

Magyar oli Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan varapuheenjohtaja sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan jäsen. Hän luopui europarlamentaarikon paikastaan 8. toukokuuta 2026; hänen sekä kulttuuriministeriksi nimitetyn Zoltán Tarrin tilalle Euroopan parlamenttiin nimettiin Tisza-puolueen edustajiksi Csaba Bogdán ja Viktor Weisz.

Unkarin pääministerinä Magyarin johtama Tisza-puolue voitti huhtikuussa 2026 käydyt parlamenttivaalit ja sai 141 paikkaa 199-paikkaisesta Unkarin parlamentista. Magyar astui pääministerin virkaan 9. toukokuuta korvaten maata 16 vuotta pääministerinä hallinneen Viktor Orbánin ja muodosti hallituksen, jossa on hänen lisäkseen 16 ministeriä, näistä neljä sitoutumatonta, loput Tisza-puolueen edustajia.

Heti virkakautensa alkajaisiksi Magyar teki näyttävän eron Orbánin valtakauteen esittelemällä itse medialle kolmen ministeriön Budan linnavuorella sijaitsevat uudet ja ylelliset tilat esimerkkinä järjestelmän korruptiosta. Virallisessa vallanvaihtotilaisuudessa hän kehotti Orbánin hallituksen ministereitä ”häpeämään sitä, millaiseen kuntoon he ovat maan saattaneet”. Presidentti Tamás Sulyokia, joka oli tukenut Orbánia tämän järjestelmän ylläpitämisessä, Magyar vaati eroamaan toukokuun loppuun mennessä, tai parlamentti poistaisi hänet virasta tarvittaessa lainmuutoksella. Ensimmäisessä hallituksensa tiedotustilaisuudessa Magyar lupasi hankkia Unkarille sille kuuluvat mutta Orbánin hallituksen toiminnan takia jäädytetyt EU-tuet sekä käynnistää uudet tutkimukset Bicsken lastenkodissa tapahtuneesta lasten hyväksikäytöstä ja siihen liittyneestä armahdusskandaalista, jonka johdosta presidentti Katalin Novák ja oikeusministerinä armahduspäätöksen vahvistanut Judit Varga joutuivat eroamaan. Kesäkuussa 2026 hän julisti käynnistävänsä niin kutsutun ”Operaatio Kiirastulen”, jonka myötä Unkari puhdistettaisiin korruptiosta ja rikollisesta hallinnosta. Tähän sisältyisivät uuden Kansallisomaisuuden palauttamis- ja suojeluviraston (Nemzeti Vagyonvisszaszerzési és Védelmi Hivatal, NVVH) perustaminen, kansanedustajien virkakauden rajoittaminen kahteentoista vuoteen, perustuslakituomioistuimen tuomareille määrätty 70 vuoden yläikäraja sekä presidentti Sulyokin erottaminen.

Poliittiset näkemykset Magyar on kertonut olevansa konservatiivi. Hän on vältellyt ottamasta avoimesti kantaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin eikä esimerkiksi osallistunut kesällä 2025 ennätyssuureksi mielenosoitukseksi kasvaneeseen Budapestin Prideen, vaikka tuomitsikin yleisellä tasolla Orbánin hallituksen lupaileman Pride-kiellon kokoontumisvapauden rikkomisena ja vihanlietsontana ja julisti rakentavansa Unkaria, jossa ”ei ole väliä sillä, mistä perheestä kukin on syntyisin, mihin uskoo ja ketä rakastaa”. Magyar kannattaa tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, aikoo säilyttää Orbánin hallituksen maan etelärajalle luvatonta siirtolaisuutta torjumaan rakentaman piikkilanka-aidan ja haluaa lopettaa hallituksen vierastyöläisohjelman.

Magyarin vaalikampanjassa keskeisessä asemassa on ollut korruption vastustaminen ja julkisten palvelujen puolustaminen. Hän on nostanut esille erityisesti terveydenhuollon ja lastensuojelun tilanteen ja vaalikampanjansa yhteydessä kiertänyt sairaaloita ja lastenkoteja tuoden julki niiden huutavia resurssiongelmia. Hän on myös pitänyt esillä Unkarin köyhien ja romaniväestön heikkoa asemaa. Magyar on kritisoinut Orbánin venäjämielistä linjaa ja haluaa vähentää Venäjän vaikutusta Unkarin valtiokoneistossa. Magyar haluaa kasvattaa puolustusmenoja.

Yksityiselämä Péter Magyar oli vuosina 2006–2023 naimisissa Fidesz-poliitikko Judit Vargan kanssa, ja heillä on kolme poikaa. Jo vuonna 2021 lehdistössä oli liikkunut huhuja avioliiton hajoamisesta, mutta tuolloin ne vielä kiistettiin; julkisesti pari ilmoitti eroaikeistaan maaliskuussa 2023. Sittemmin Unkarin mediassa on kerrottu, että Fidesz-puolue ei aiemmin sallinut ministerin ja merkittävimmän naispoliitikkonsa ottaa avioeroa, koska se olisi tuottanut negatiivista julkisuutta ennen vuoden 2022 parlamenttivaaleja.

Magyarin haastettua julkisesti Orbánin järjestelmän keväällä 2024 hänen avioliittoaan ja eroon johtaneita tapahtumia riepoteltiin mediassa ja Fidesz-puolueen kampanjoinnissa. Judit Varga on kertonut julkisuudessa miehensä kohdelleen häntä kaltoin sekä pelotelleen ja uhkailleen häntä. Erityistä huomiota sai tässä yhteydessä Magyarin tammikuussa 2023 salaa tallentama äänite, jolla Judit Varga kertoi, että hallituksen edustajat olivat käyneet poistamassa arkaluontoisia tietoja korruptiojutun tutkinta-asiakirjoista. Varga selitti myöhemmin lausunnon syntyneen painostuksen alla, uhkaavassa tilanteessa.

Avioeronsa jälkeen Péter Magyar seurusteli jonkin aikaa Evelin Vogelin kanssa, joka nähtiin hänen tukijoukoissaan kevään 2024 yleisötilaisuuksissa. Suhteen kariuduttua kesällä 2024 Evelin Vogelia haastateltiin ja hänen kertomuksistaan uutisoitiin laajalti hallitusta ja Fidesz-puoluetta lähellä olevassa mediassa syksyn 2024 mittaan. Julki tuotiin myös Vogelin salaa äänittämiä tallenteita heidän keskusteluistaan, joissa Magyar esimerkiksi puhuu puolueensa jäsenistä ja kannattajista ikävään sävyyn. Politiikan- ja mediatutkija Miklós Sükösdin mukaan tästä noussut kohu ei ollut vain juorujulkisuuden ”saippuaoopperaa” vaan kyseessä oli tietoisesti Venäjän mallin mukaan kehitelty propagandakampanja.

Helmikuussa 2026, parlamenttivaalien lähestyessä, Internetiin ilmestyi katonrajassa sijaitsevan kameran ottama kuva tyhjästä makuuhuoneesta ja sijaamattomasta sängystä sekä vihjauksia Péter Magyariin. Magyar katkaisi huhuilta siivet kertomalla suoraan, että kuva oli elokuulta 2024, jolloin hän oli juhlien jälkeen päätynyt tuolloin jo entisen naisystävänsä Evelin Vogelin kanssa kuvassa näkyvään vieraan asunnon makuuhuoneeseen, missä he olivat yhteisestä sopimuksesta vielä kerran harrastaneet seksiä. Odotettua skandaalivideota ei koskaan julkistettu.

Lähteet

Aiheesta muualla

Luokka:Unkarin pääministerit