Lapsen kaltoinkohtelu määritellään Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan seuraavasti: Lapsen kaltoinkohtelu käsittää kaikki sellaiset fyysisen ja psyykkisen pahoinpitelyn muodot, seksuaalisen hyväksikäytön, laiminlyönnin taikka kaupallisen tai muun riiston, jossa on kyse vastuusta, luottamuksesta tai vallasta ja josta seuraa todellista tai mahdollista vaaraa lapsen terveydelle, kehitykselle tai ihmisarvolleWorld report on violence and health. World Health Organization, Geneva 2002 (pdf)WHO. Report of the Consultation on Child Abuse Prevention, WHO, Geneva, 29–31 March 1999.(Doc WHO/HSC/PVI/99.1.) WHO 1999Child abuse & neglect. WHO, 2006.´league table of child maltratment death rates in rich nations´, Innocenti report card issue 5, September 2003, in Innocenti Report Cards from UNICEF Innocenti Research Centre 2003, UNICEF Innocenti research centre: Florence, Italy.. Lapseksi määritellään Suomen ratifioiman Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokainen alle 18-vuotias, jos kansallinen laki ei muuta määrää.Convention on the Rights of the Child. Unicef thumb|200px|Pahoinpitelyn aiheuttamia murtumia lapsen kylkiluissa.
Kaltoinkohteluilmiön historiaa Kaltoinkohtelu on ilmiö, joka tapahtuu yleisimmin lapsen omassa perheessä ja on siten tyypillisimmissä muodoissaan osa perheväkivaltaproblematiikkaa. Sen tunnistamisen historia esimerkiksi lääketieteessäkään ei ole kovin pitkä. Vuonna 1946 Caffey kuvasi ensimmäisenä »tautitilan», jossa imeväisillä esiintyi pitkien luiden murtumia ja kovan aivokalvon alaisia verenvuotoja ilman tietoa vammamekanismistaCaffey J. Multiple fractures in the long bones of infants suffering from chronic subdural hematoma. Am J Roentgenol Radium Ther 1946;56:163–173.Caffey J. On the theory and practice of shaking infants. Am J Dis Child 1972;124:161–9.Kivitie-Kallio, S. and S. Tupola, Ravistellun vauvan oireyhtymä [Katsaus]. Duodecim, 2004. 120: p. 2306–2312.. Vammojen syy jäi avoimeksi, mutta 1950-luvun puolivälissä julkaistiin pohdintaa siitä, että Caffeyn kuvaamat vammat olisivat pahoinpitelyn seuraustaWooley, P. V. Jr, Evans, W. Jr. Significance of skeletal lesions in infants resembling those of traumatic origin. JAMA 1955;158:539–43.. Kuitenkin vasta vuonna 1962 Kempen ym. artikkeli "The Battered Child Syndrome" Kempe, C. H., Silverman, F.N., Steele, B.F., ym. The battered-child syndrome. J Am Med Assoc 1962;181:17–24. herätti maailmanlaajuista huomiota.
Lapsen kaltoinkohtelua leimaakin tyypillisesti sen emotionaalinen kieltäminen ja lapsen jääminen yksin ongelmiensa kanssa. Tämä johtunee siitä, että pienen lapsen hätää ja avuttomuutta on aikuisenkin usein vaikea sekä uskoa että kohdata, kuten Söderholm ja Karkola ym. ovat todenneetSöderholm, A., Johdanto, in Lapsen kaltoinkohtelu, A. Söderholm, et al., Editors. 2004, Kustannus oy Duodecim: Helsinki. p. 10–15.Karkola, K. and U. Vala, Oikeuslääketieteellisiä näkökohtia lasten kaltoinkohtelussa, teoksessa Lapsen kaltoinkohtelu, A. Söderholm, et al., Editors. 2004, Kustannus oy Duodecim: Helsinki. s. 202–208.. on ilmiön kieltäminen kaltoinkohteluun puuttumisen suurin ongelma. "Perheessä kaltoinkohtelu usein kielletään, ja myös lasten parissa työskentelevillä ihmisillä on edelleen joko tietoinen tai tiedostamaton taipumus emotionaalisesti kieltää kaltoinkohtelu tai sen mahdollisuus. Kempe työryhmineen kirjoitti vuonna 1962 klassisessa työssään lapsen pahoinpitelystä seuraavasti: "Monen lääkärin on vaikea uskoa sellaisen tapahtuman mahdollisuuteen ja heillä on taipumus sulkea mielestään sellaisen epäilykin, vaikka he olisivat kasvotusten ilmiselvien todisteiden kanssa." Kolmekymmentä vuotta myöhemmin brittiläinen lastenlääkäri Chris Hobbs totesiHobbs, C.J. and J.M. Wynne, Psychical signs of child abuse, a color atlas. 2001: W.B. Saunders.:"Kun kyseessä on kaltoinkohtelu, lapsen tehokkaan suojelun pääasiallisin este on edelleen ongelman kieltäminen sen kaikissa muodoissaan."
Kaltoinkohtelun lähikäsitteitä Lapsen kaltoinkohtelun lähikäsitteitä ovat lapsen laiminlyönti (), lapsen hyväksikäyttö () ja pahoinpitely.
Kaltoinkohtelun muodot
Lapsen kaltoinkohtelu tapahtuu tyypillisimmin omassa perheessä ja on osa perheväkivaltaa, mutta voi tapahtua myös muualla, kuten lastensuojelulaitoksessa, koulussa tai hoitopaikassa. Lapsen kaltoinkohtelu voi olla hyvin monimuotoista. Tyypillisimpiä kaltoinkohtelun muotoja on lapsen heitteillejättö eri muodoissaan ja lapsen tarpeisiin vastaamattomuus mutta myös fyysistä ja emotionaalista väkivaltaa eri muodoissaan esiintyy huolestuttavan paljon.
Lapsen laiminlyöntiä Lapsen puutteellista hoitoa ja hoidon laiminlyöntiä (esimerkiksi vaatetus ja ruokailu epäasiallista, neuvolakäyntien tai sairauden hoidon laiminlyönti) Lapsen hyvinvoinnin laiminlyöntiä (esimerkiksi liiallinen päihteiden käyttö, valvottaminen, mielenterveysongelman hoidon laiminlyönti) Alistaminen kaoottisuudelle ja väkivallalle (esimerkiksi epäsäännöllinen elämänrytmi, liiallinen päihteiden käyttö, lapsi vanhempien välisen väkivallan todistajana tai asuinolojen epämääräisyys) Psyykkisten perustarpeiden laiminlyönti (esimerkiksi lapsi jätetään yksin, rajattomuus, lapsi joutuu aikuisen rooliin, tunteettomuus) Lapsen heitteillejättöä (Lapsen jättäminen täysin ikäkaudelleen sopimattomasti heitteille joko fyysisesti tai emotionaalisesti tai molemmilla tavoilla)
Lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa lapsen ravistelua (esimerkiksi vauvan ravistelu (), vauvan paiskominen () lapseen kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa (esimerkiksi vauvan/lapsen lyöminen, potkiminen, töniminen, kuristaminen, tukistaminen, polttaminen kuumilla esineillä (esimerkiksi tupakalla tai vedellä) lapsen kemiallista pahoinpitelyä (esimerkiksi alkoholi, huumeet, lääkkeet) fyysinen kurittaminen (esimerkiksi lyöminen, tukistaminen, läpsiminen tai repiminen, kiellettyä vuodesta 1984)
Lapsen kemiallista pahoinpitelyä lapselle annetaan alkoholia esimerkiksi tuttipullosta lapselle syötetään, useimmiten huumaavia lääkkeitä tai huumeita (ks. myös fetaalialkoholisyndrooma)
Lapsen emotionaalista kaltoinkohtelua lapseen kohdistuvaa henkistä väkivaltaa (mitätöinti, emotionaalinen ja moraalinen turmeleminen ja -kaltoinkohteleminen) uhkaileminen (esimerkiksi kotiarestilla, selkäsaunalla tai hylkäämisellä) nöyryyttäminen (esimerkiksi nimittely, alistaminen, järjestelmällinen loukkaaminen) mitätöinti (esimerkiksi nimittely, julkinen halventaminen, haukkuminen, kiusaaminen) eristäminen (esimerkiksi sukulaisista, ystävistä) hylkääminen (esimerkiksi laitokseen, ystävien tai sukulaisten luo, kotiin jne) uskonnollinen fanatismi (esimerkiksi ehdottomat uskonnolliset toimintavaatimukset, vertaa Munchausen Syndrome by Proxy) lapsen täydellinen kontrollointi (esimerkiksi ja/tai uskonnolliseen fanatismi) mustasukkaisuus (esimerkiksi mustasukkaisuus lasta kohtaan tai lapsen saamaa hoivaa kohtaan) lapsesta saa kyllä olla mustasukkainen, mutta ei liikaa, silloin lapsi ei tunne oloaan enää niin turvatuksi kuin ennen. taloudellinen laiminlyönti (esimerkiksi lapsen elatukseen tarkoitettujen etuuksien ja rahavarojen vastuuton käyttö omiin tarkoituksiin, lapsen omaisuuden myyminen tai varastaminen)
Lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä Seksuaalinen sekaantuminen alaikäiseen on rikos (jos lapsi on alle 16 vuotta).
Lapselle sepitetään tai aiheutetaan sairauksia Münchhausenin oireyhtymä, ()
Lapsen henkilökohtaisen omaisuuden turmelua Lapsen henkilökohtaisten esineiden, lapsen tuotosten rikkomista tai tärvelyä
Kaltoinkohtelevien vanhempien piirteitä Kaltoinkohteleville vanhemmille voi olla ominaista vuorovaikutustilanteessa lapsen kanssa muun muassa seuraavantyyppiset seikatSöderholm A. 2000. Lääkäri ja lastensuojelu. Suomen Lääkärilehti, 23, 2562–2565.Paavilainen E. 1998. Kaltoinkohtelu perheessä. Perheen toiminta ja yhteistyö perhettä hoitavan terveydenhoitajan kanssa. Hoitotiede 8(3), 111–118.
vanhemman ja ammattilaisen käsitykset lapsen hyvinvoinnista ja mahdolliset huolet lapsesta eroavat oleellisesti toisistaan vanhempi ei pidä ongelmallista tilannetta ongelmallisena vanhempi on vihamielinen, syyttelevä tai loukkaava lasta kohtaan vanhempi on väkivallan kohteena parisuhteessaan lapselle ei anneta tilaa vanhempi ei "näe" tai "kuule" lasta vanhempi ei pysty lohduttamaan lasta vanhempi ei osaa käsitellä lasta vanhemman suuttuminen viranomaisille voi olla suurempaa kuin huoli lapsesta vanhempi voi toisaalta käyttäytyä myös ylitsevuotavan oloisesti; "valheellinen positiivisuus" lasta kohtaan peittääkseen mahdollista kaltoinkohtelua
Lapsen käytöstä voivat leimata myös muun muassa seuraavantyyppiset seikat lapseen on vaikea saada katsekontaktia lapsi on poikkeuksellisen arka ja passiivinen lapsi on vihamielinen, kiukkuinen, levoton tai pelokas lapsi viestittää tai kertoo kaltoinkohtelustaan lapsi ei halua lähteä esimerkiksi vastaanotolta tai hoitopaikasta lapsella on epämääräisiä mustelmia epänormaaleissa paikoissa lapsi tekee väistöliikkeitä vanhemman lähestyessä tai hakee turvaa muista aikuisista
Lapsen kaltoinkohtelu moniulotteisena ongelmana Lapsiaan kaltoinkohtelevia ja pahoinpiteleviä vanhempia luonnehtii usein se, että he ovat joko valmistautumattomia tai joissain tapauksissa myös varsin kykenemättömiä vanhemmuuteen, he eivät ymmärrä lapsen kehitykseen liittyviä vaikeuksia ja rajoituksia eri ikävaiheissa eivätkä he tiedä, miten suhtautua tai kasvattaa lapsia ilman esimerkiksi kurituksen nimellä kulkevaa lapsen pahoinpitelyä tai väkivallalla uhkailua. Vanhemmalla voi olla puutteellinen kyky ja joskus myös halu ymmärtää realistisesti lapsen tarpeita tai kykyjä huolehtia itsestään. Puutteellinen vanhemmuus tarkoittaa useimmiten myös empatian puutetta ja kyvyttömyyttä asettaa lapsen tarpeita omien tarpeidensa edelle sekä kyvyttömyyttä positiiviseen vuorovaikutukseen lapsen kanssa. Tyypillisesti lapseen puretaan itselle sietämättömiä tunteita ja lapsi paitsi kärsii tästä toiminnasta niin usein oppii toimimaan myös vastaavalla tavalla omassa elämässään puhutaan ns. väkivallan kierteestä (ks. perheväkivalta).Söderholm A, Halila R, Kivitie-Kallio S, Mertsola J, Niemi S (toim.) 2004. Lapsen kaltoinkohtelu. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki.Haapasalo, J., Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti? [Is violent behaviour socially inherited?] [Katsausartikkeli]. Suomen lääkärilehti, 2005. 60(45): p. 4611.Lauerma, H., Miten ehkäistä väkivaltaa? [Pääkirjoitus]. Suomen lääkärilehti, 2005. 60(45): p. 4597.Suomen UNICEF, UNICEFin ja The Body Shopin raportti vahvistaa: Suomi korkealla lasten väkivaltatilastossa [Tiedotteet]. 2006: Helsinki. UNICEF & The Body Shop, Behind Closed Doors: The Impact of Domestic Violence on Children. 2006.
Suomessa poliisitilastojen mukaan 6 450 lasta joutui pahoinpitelyrikoksen uhriksi vuonna 2016, viidennes pahoinpidellyistä oli siis alaikäisiä. Uhreista 64 % oli poikia ja 36 % tyttöjä. Kaikkia pahoinpitelyitä ei suinkaan ilmoiteta poliisille mutta ehkä aiempaa suurempi osa. Seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi päätyi 1 100 lasta, joista 87 prosenttia oli tyttöjä ja 23 prosenttia poikia.
Lapsiin kohdistuva perheväkivalta