thumb|upright|Pergola Rundalen palatsin puutarhassa. Pergola () on avoin, vesikattoa vailla oleva lehtikuja, joka muodostuu kivipilareista tai pylväistä, joita kiertävät köynnöskasvit, ja niiden kannattamista puisista pituus-ja poikkiparruista. Se on tavallinen varsinkin etelän puutarhoissa.Tietosanakirja 1909, osa 11, Hakusana: Pergola
Köynnöskasvina käytetään usein villiviiniä, ruusua tai yksivuotisia köynnöksiä.Pergola Nordisk familjebok, 4. upp.. 17. palsta 67-68. Nordisk familjeboks förlags 1951
Etymologia ja historia
Termi pergola juontaa juurensa latinan sanasta ”pergula”. Tämä sana viittaa ulkonevaan räystääseen tai katettuun käytävään, joka on perinteisesti käytetty laajennettuna kattona tai lehtimajana.
Varhaisin dokumentoitu esimerkki puutarha-pergolasta on peräisin noin vuodelta 1400 eaa. ja se kuului egyptiläiselle korkea-arvoiselle hovivirkamiehelle. Myöhemmin roomalaiset omaksuivat pergolat laajasti. Niin kuin egyptiläisetkin, myös varakkaat roomalaiset, käyttivät pergoloita. Roomalaiset kehittivät pylväiden käytössä toisenkin tärkeän tarkoituksen: he kasvattivat pylväiden ympärille viiniköynnöksiä, joita hyödynnettiin viininvalmistuksessa.
Termiä pergola on tiettävästi käytetty ensimmäisen kerran kuitenkin vasta 1640-luvulla renessanssin aikana. Firenzen lähellä 1500-luvulla rakennetut Medicin huvilat tarjoavat hyvän esimerkin siitä, millaista pergola-rakentaminen saattoi olla tuolloin. Samoihin aikoihin Itä-Aasiassa kehitettiin omia pergolarakenteita, joissa käytettiin kaarevia palkkeja, jotka muistuttivat paikallisen arkkitehtuurin, erityisesti pagodien, kaarevaa tyyliä.
thumb|upright=1.0|left|Pergola Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Arkkitehtuurin käsitteet