thumb|Jeesuksen syntymäkirkon sisäänkäynti (2005) thumb|Jeesuksen syntymäkirkko sisältä (2005)
Jeesuksen syntymäkirkko () on yksi vanhimmista toimivista kristillisistä kirkoista Betlehemissä Palestiinan Länsirannalla. Kirkko on rakennettu paikalle, jossa Jeesuksen uskotaan syntyneen. Unesco lisäsi kirkon maailmanperintökohteiden listalleen kesäkuussa 2012. Esityksen kirkon lisäämisestä luetteloon teki palestiinalaishallinto. Maailmanperintökohteeseen kuuluu myös eri kirkkokuntien luostareita ja kirkkoja sekä kellotorneja, pengerrettyjä puutarhoja ja pyhiinvaellusreitti.
Arkkitehtuuri Kirkon yksinkertainen sisustus sisältää neljä riviä paikallisesta kivestä veistettyjä monoliittisia pylväitä ja 44 valkoista marmoripilaria. Kirkon aiemmasta upeasta ympäristöstä on jäljellä apostoleja esittävien freskojen ja mosaiikkien jäänteitä. Rakennuksessa on useita Kristuksen syntymälle omistettuja muistoesineitä, kuten alttari, hänen ympärileikkauksensa muistolle, ja Pyhän Joosefin kappeli, joka muistuttaa siitä miten Joosefille ilmestyi enkeli, joka käski hänen viedä Marian ja Jeesus-lapsen Egyptiin pakoon Herodesta.
Basilikan pääsisäänkäynti on lännestä. Kaksi alkuperäistä 700-luvun oviaukoista on muurattu umpeen. Jäljellä olevaa keskusportaalia on pienennetty useaan otteeseen ja nykyisen matalan oviaukon korkeus on vain 1,2 metriä. Muu osa basilikasta on arkkitehtonisesti samanlainen kuin se oli rakennushetkellä, vaikka alkuperäisistä tai keskiaikaisista koristeista on vain vähän jäljellä. 1100-luvun Bysantin mosaiikit ovat edelleen nähtävissä laivan yläseinissä. Ristiretkiajan koristeiden jälkiä näkyy myös kirkon rungon käytäviä erottavissa pilareissa. Näiden pylväiden yläosiin on maalattu läntisten ja itäisten kirkkojen eri pyhimysten kuvia.
Varhaiskeskiajalta lähtien kirkko on ollut yhä useammin osa muita kirkollisia rakennuksia, pääasiassa luostarirakennuksia. Tämän seurauksena se on nykyään upotettu poikkeukselliseen kolmen eri kirkkokunnan hallitsemaan arkkitehtoniseen kokonaisuuteen. Basilikan eteläpuolella olevat ovet johtavat viereisiin kreikkalaisiin ja armenilaisiin luostareihin; oviaukot rakennuksen pohjoispuolella johtavat (roomalaiskatoliseen) fransiskaaniseen Pyhän Katariina Aleksandrialaisen kirkkoon.
Historia Perimätiedon mukaan Jeesus syntyi eräässä Betlehemin kalkkikivien maaperän luolista. Alkuperäinen basilika rakennettiin sen ympärille siten, että sen kahdeksankulmainen itäpää ympäröi luolaa ja tarjosi näkymän luolalle. Tämän kirkon rakennuttivat keisari Konstantinus ja hänen äitinsä Helena suunnilleen vuonna 330. Siitä on säilynyt maanalaisia osia.
Vuonna 529 Nablusin samarialaiset ryhtyivät kapinaan, jossa Jerusalem kärsi tuhoja. Myös Betlehemin uskotaan vaurioituneen.
Keisari Justinianuksen hallitusaikana 527–565 vanha kirkko hävitettiin ja uusi rakennettiin tilalle.
Persialaiset valtasivat Syyrian ja hävittivät Jerusalemia vuonna 614, mutta he säästivät Betlehemin syntymäkirkon, legendan mukaan siksi, että kirkon edustalla mosaiikissa oli kuvattuna persialainen tietäjä.
Kalifi Oman ibn al-Khattab valloitti 7. vuosisadalla Bysantin valtakunnan. Kalifi rukoili syntymäbasilikan eteläisessä käytävässä, mutta Omarin sopimuksessa hän määräsi, että basilika pysyisi kristillisenä palvontapaikkana. Sopimuksen mukaan muslimit saisivat rukoilla siellä itsenäisesti, mutta rukouskutsun esittäminen kirkon muureilta kiellettiin. Kalifin muistoksi kirkon läheisyyteen rakennettiin vuounna 1860 Omarin moskeija.
Muslimivalloittajien ja kristittyjen alamaisten uskonrauha säilyi ja pelasti kirkon hävitykseltä vuonna 1009, kun Egyptin hallitsija al-Hakim bi-Amr Allah määräsi maassaan kristillisten muistomerkkien yleisen hävittämisen.
Vuonna 1099 saapuivat ristiretkeläiset. Godefroy de Bouillon piti armeijaansa reservissä Emmauksessa. Betlehemistä pyydettiin apua saraseenien hyökkäystä pelättäessä, minkä seurauksena Tankred lähti apuun noin sadan sotilaan voimalla. Tankred nosti lippunsa basilikan torniin, minkä jälkeen kirkolle tuli myös ristiretkeläisille oma merkityksensä. Jouluna 1100 latinalaisen Jerusalemin kuningaskunnan ensimmäinen kuningas Balduin I kruunattiin kirkossa, joka sai katedraalin arvon vuonna 1109. Ensimmäiseksi piispaksi valittiin prorien johtaja Aschetin. Kuningas Balduin II kruunattiin katedraalissa vuonna 1122.
Ristiretkeläiset rakensivat Augustinuksen kaniikeille kirkon pohjoispuolelle myöhemmin annetun luostarin,joka ympäröitiin puolustuslaittein: muurein ja tornein. Katedraalia restauroitiin vuosina 1161–1169. Fasadi koristeltiin mosaiikilla 1163 Manuel Komnenoksen määräyksestä.
Fransiskaanien ja ortodoksien väliset riidat alkoivat 1500-luvulla. Fransiskaanit saivat syntymäkirkon haltuunsa vuonna 1690 ja he laittoivat lattialle uuden tähden aikaisemmin viedyn tilalle vuonna 1717. Tähdessä luki Hic de Virgie Maria Iesus Christus natus est ("Täällä Jeesus Kristus syntyi Neitsyt Mariasta").
Vuonna 1757 sulttaani Osman III:n asetuksella Jerusalemin kreikkalais-ortodoksinen patriarkaatti sai kirkon ja syntymäluolan kokonaan haltuunsa ja pyrki säilyttämään tämän oikeuden monista vaikeista olosuhteista huolimatta. Tämän jälkeen roomalaiskatoliset ja ortodoksit ovat olleet riidoissa syntymäkirkon hallinnasta. Jopa verisiä konflikteja syntyi erityisesti kristinuskon suurimpien juhlien, joulun ja pääsiäisen, aikana.
Fransiskaanien 1717 tuoma tähti vietiin 12. lokakuuta 1847, mutta sulttaani Abdul Mejid pakotti kreikkalaiset ortodoksit palauttamaan sen vuonna 1853. Tähden lisäksi fransiskaanien ja ortodoksien välillä oli kiistaa basilikan pääoven ja kryptan avainten hallinnasta, mikä johtivat lopulta kiistaan Ranskan keisariksi julistautuneen presidentin Napoleon III:n ja Nikolai I:n välille sekä lopulta Krimin sotaan.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Palestiinan kirkot Luokka:Betlehem Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Palestiinassa Luokka:Kivikirkot Luokka:Katoliset pyhiinvaelluskohteet Luokka:Jeesus kristinuskossa Luokka:Jeesus ja historia