Vedystä tunnetaan seitsemän eri isotooppia. Niistä yleisin, eli vety-1 (protium) sekä vety-2 (deuterium) ovat vakaita, kun taas vety-3 (tritium) sekä synteettisesti tuotetut vety-4, vety-5, vety-6, ja vety-7 ovat radioaktiivisia.
Isotoopit
Luonnossa esiintyvät isotoopit
Protium Protium (1H) on yleisin luonnossa esiintyvä vedyn isotooppi. Sen suhteellinen osuus muusta vedystä on noin 99.985 prosenttia. Protiumissa ei ole neutroneja.
Deuterium
Deuteriumilla (2H) on ytimessä yksi neutroni. Sen suhteellinen osuus muusta vedystä on noin 0.015 prosenttia. Deuteriumin löysi vuonna 1931 Harold C. Urey, joka sai tästä vuonna 1934 Nobelin kemianpalkinnon. Deuterium toimii tavallisen vedyn tavoin kemiallisissa reaktioissa, mutta reagoi hitaammin.
Tritium
Tritiumilla (3H) on ytimessään kaksi neutronia. Toisin kuin protium ja deuterium, tritium on epävakaa, eli radioaktiivinen isotooppi, jonka puoliintumisaika on noin 12.32 vuotta. Sen suhteellinen osuus muusta vedystä on häviävän pieni. Tritiumia muodostuu ilmakehän ylemmissä osissa, jossa kosminen säteily osuu ilman typpeen. Luonnossa tritiumia esiintyy lähinnä vedessä. Keinotekoista tritiumia käytettiin 1950–60-luvuilla ydinkokeissa.
Synteettiset isotoopit Vety-4 (4H), vety-5 (5H), vety-6 (6H) ja vety-7(7H) ovat laboratoriossa tuotettuja radioaktiivisia vedyn isotooppeja, joiden puoliintumisajat ovan häviävän pieniä, alle tseptosekunnin. Esimerkiksi vety-4:n puoliintumisaika on vain 9.93696 • 10-23 sekuntia.
Taulukko Merkki Z(p) N(n) Massa (u) Puoliintumisaika Hajoamistapa Spin Suhteellinen osuus luonnon vedystä (%) Lähteet 1H 1 0 1.007825 ½+ 99.985 2H 1 1 2.01355321270 1+ 0.015 3H 1 2 3.0160492 12.32 vuotta β− ½+ äärimmäisen pieni 4H 1 3 4.0279121 9.93696 • 10-23 s n 2- 5H 1 4 5.03531(11) 8.01930 • 10-23 s 3n (1/2) 6H 1 5 6.04494(28) 2.90(70) • 10-22 s 3n 2- 7H 1 6 7.05275(108) 2.3(6) • 10-23 s 2n 2+
Lähteet
*