Destia Oy on infrastruktuurialan yritys ja alan toiseksi suurin Suomessa. Se suunnittelee, rakentaa ja ylläpitää liikenneväyliä ja ympäristöjä liikenteelle, teollisuudelle ja elämiseen.
Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin.
Historia
Kuninkaallinen Suomen Koskenperkausjohtokunta (1799–1809)
Destian historia alkaa vuosina 1799–1809 Suomen alueella toimineesta ja Kustaa IV Aadolfin perustamasta Kuninkaallisesta Suomen Koskenperkausjohtokunnasta (Kungliga Finska Strömrensningsdirektionen). Sen toiminta laajeni sittemmin myös tieverkon, siltojen, rautateiden ja satamien rakentamiseen ja niiden ylläpitoon.
TVH ja TVL 1925–1989
Vuonna 1925 perustettiin Tie- ja vesirakennushallitus (TVH), joka jatkoi tieverkon kehittämistä ja rakentamista Suomessa.
TVH:ta seurasi Tie- ja vesirakennuslaitos TVL.
Tielaitos (1990–2000) Vuonna 1998 Tielaitoksen hallinnolliset viranomaistehtävät erotettiin varsinaisesta tienpidosta, mutta tuotanto, suunnittelu, rakentaminen ja kunnossapito kuuluivat yhä viranomaistoimintaan. Tielaitos alkoi valmistautua avoimeen kilpailuun.
Tieliikelaitos (2001–2006) Vuonna 2001 Tielaitoksen tuotanto ja hallinto erotettiin lopullisesti. Tiehallintoon siirtyi sekä tienpito että tienpidon tilaus.
Tieliikelaitos taas alkoi kilpailla tiealan urakoista maarakennusyritysten kanssa. Kilpailu tosin avattiin vaiheittain, ja täysin avoimen kilpailun aika koitti tammikuussa 2005. Tieliikelaitos oli valtion liikelaitos. Toukokuussa 2002 hallitus ehdotti, että sen nimeksi tulisi Tietapio.
Destia valtiolla (2007–2013) Destia-nimi syntyi 14. helmikuuta 2007, kun Tieliikelaitos otti käyttöön sen markkinointinimenään. Nimi voidaan juontaa latinan sanasta destinatus ("päättäväisyys") tai englannin sanasta destination ("määränpää"). Uusi nimi valittiin henkilöstön ja asiakkaiden keskuudessa toteutettujen haastattelujen ja testien perusteella. Nimi pyrkii olemaan kansainvälinen, erottuva ja positiivinen, mutta silti suomalaisen suuhun sopiva nimi.Tiennäyttäjä, Tiehallinnon tie- ja liikennealan tutkimus- ja kehitystyölehti
Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jatkamaan Tieliikelaitoksen liiketoimintaa. Tammikuussa kerrottiin, että valtio suunnitteli liikelaitosjärjestelmänsä purkamista, sillä EU:n komissio oli moittinut Destian erikoisasemaa, joka suojasi sitä muun muassa konkurssilta.
Lokakuussa 2009 eduskunta myönsi hallitukselle luvan luopua Destian osake-enemmistöstä äänin 103-61. Samalla tehtiin vastaavat päätökset myös työkoneiden huoltoyhtiö Raskonesta ja kaivosalan tutkimusyhtiö Labtiumista. Samassa kuussa valtioneuvosto päätti eriyttää Destian lauttaliiketoiminnan erilliseksi kokonaan valtion omistamaksi valtionyhtiöksi. Suomen Lauttaliikenne Oy (Finferries) aloitti toimintansa tammikuussa 2010.
Vuonna 2011 NCC Roads osti Destian ja Destia Kaluston asfalttipäällystepuolen liiketoiminnan. Kilpailuvirasto esitti ensin kaupan kieltämistä, mutta kun markkinaoikeus asetti kaupalle tiukat ehdot, se tyytyi päätökseen.
Vuonna 2012 kerrottiin, että elinkeinoministeri Jyri Häkämies oli valmis viemään Destian, Altian, Editan ja Ekokemin pörssiin.
Vuonna 2013 Destian liikevaihto oli vajaa 500 miljoonaa euroa.
Destia Ahlström Capitalilla (2014–2020) Toukokuussa 2014 kerrottiin, että Suomen valtio myy Destian Ahlström Capitalille. Valtioneuvoston mukaan myynti selkeytti kilpailutilannetta infra- ja rakennusalalla.
Heinäkuussa 2018 Destian toimitusjohtajana aloitti Tero Kiviniemi.
Vuonna 2020 Destialla oli noin 1700 työntekijää ja sen liikevaihto oli noin 564 miljoonaa euroa. Se oli Suomen suurin infra-alan yhtiö.
Destia Colas-konsernissa (2021–)
Elokuussa 2021 kerrottiin, että Ahlström myy Destian ranskalaiselle Colas-konsernille, joka toimi 50 maassa. Edellisenä vuonna Colas-konsernin liikevaihdosta 45 prosenttia tuli Ranskasta ja 20 prosenttia muualta Euroopasta.
Syksyllä 2023 kerrottiin, että Bouygues-konserniin kuuluva Colas poistetaan pörssistä.
Vuonna 2024 Destia alkoi tehdä yhteistyötä Bouygues-konserniin kuuluvan Equans Solar & Storage -yhtiön kanssa suomalaisten aurinkovoimapuistojen kehittämisessä. Equans Solar & Storagella oli 1 500 työntekijää 15 maassa.
Organisaatio Vuonna 2025 Destialla oli noin 1900 työntekijää. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Pasilassa kauppakeskus Triplan yläpuolella.
Destian liiketoimintaryhmiä ovat: Energia- ja teollisuuspalvelut Kunnossapitopalvelut Rata- ja kaupunkipalvelut Väylä- ja asiantuntijapalvelut
Destia kuuluu ranskalaiseen infra-alalla toimivaan Colas-konserniin, joka taas kuuluu pörssilistattuun Bouygues-konserniin. Myös Colas oli pörssissä syksyyn 2023 asti. Vuonna 2025 Colasilla oli noin 62 000 työntekijää viidellä eri mantereella ja sen liikevaihto oli 16 miljardia euroa.
Palvelut
Destia suunnittelee, rakentaa ja pitää kunnossa infrastruktuuria, kuten sähköverkkoja, siltoja, teitä ja ratoja, elinympäristöjä, telematiikka- ja valaistusratkaisuja. Uusiutuvaan energiaan liittyen se rakentaa infraa tuulipuisto- ja aurinkovoimalahankkeisiin. Sen asiakkaita ovat muun muassa teollisuus- ja liikeyritykset, kunnat ja kaupungit sekä valtionhallinnon organisaatiot.
Vuonna 2025 Destian palveluita olivat:
Datakeskusten infrarakentaminen Energiainfra (akkuenergiavarastot, aurinkovoimainfra, tuulivoimainfra, sähköverkot ja teollisuuden sähköistys) Kaupunkirakentaminen (kaupunkirakentaminen ja valaistus) Kestävät palvelut Kiviaines ja kiertotalous Kunnossapito (kunnossapito, ratojen kunnossapito, sähkökunnossapito, telematiikka ja valaistus) Pohja- ja kalliorakentaminen Ratapalvelut Suunnittelupalvelut Teollisuusrakentaminen (teollisuusrakentaminen ja teollisuuden sähköistys) Väyläpalvelut (väylärakentaminen, silta- ja betonirakentaminen ja valaistus) Älykkään liikenteen ratkaisut (sähköajoneuvojen lataus, telematiikka ja infraomaisuuden hallinta)
Destian ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Kelikeskus toimii syyskuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin ympärivuorokautisesti. Sen tehtävä on varmistaa teiden laadukas talvikunnossapito koko Suomessa tuottamalla sääennusteita teiden kunnossapitäjien käyttöön. Keskus on perustettu vuonna 1991.
Projekteja Esimerkkejä Destian projekteista:
Akaan raakapuuterminaali Espoon kaupunkiradan rakennus ja korjaus (4,5 kilometriä, alueurakka 3) Helsingin seudun liikenteen sähköbussien latauspalvelu Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjaus Infraohjelma Helsingissä yksi palveluntuottajaosapuoli. Kolmen hankkeen kokonaisuuteen kuuluu Länsiratikat-hanke sekä Viikin-Malmin ja Länsisataman pikaraitiotiet. Jylkän sähköasemalle Kalajoelle rakennettiin sähköverkon synkronikompensaattori Kaisantunneli Helsingissä Kalasatamasta Pasilaan -hankkeessa Destia, Sweco ja WSP rakentavat Sörkan Spora -nimisessä allianssissa noin kolme kilometriä raitiotietä Sompasaaresta Haukilahdenkadulle. Mutkalammille tuulivoimainfraa Vestakselle Turun kaupungin katujen ja viheralueiden kunnossapito yhdessä Entti Oy:n kanssa Desentti-nimisen allianssin kautta Valtateiden uudistukset: esimerkiksi Valtatie 15 välillä Rantahaka–Kouvola ja allianssimallilla toteutettu E18:n uudistus Raision keskustassa Vantaan ratikan länsiosan rakentaminen (lentoasemalta Tikkurilaan ja Tikkurilan tunneli)
Tunnustuksia
WSP Finlandin suunnittelema ja Destian rakennuttama Vantaan Kuninkaanmäessä sijaitseva jalankulun ja pyöräilyn silta Sudentassu valittiin Vuoden sillaksi vuonna 2021. Palkinnon myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Silta sai myös European Steel Design Award 2021 –palkinnon Euroopan teräsrakenneyhdistysten kattojärjestöltä, jonka nimi on European Convention for Constructional Steelwork (ECCS). Vuonna 2022 Helsingin kaupunki palkitsi Kaisantunnelin vuoden katutyömaana. Aiemmin se oli jo palkittu parhaana kaivutyömaana. Destia toimi hankkeessa urakoitsijana. Vuoden ympäristörakenteena palkittiin vuonna 2025 Kalasatama–Pasila-raitiotie. Destia toimi helsinkiläisen hankkeen urakoitsijana.
Kritiikkiä Destia vastaa Laakson yhteissairaalan rakennustöihin liittyvistä louhinta- ja räjäytystöistä Helsingissä. Elokuun 9. päivänä 2024 sattuneessa räjähdysonnettomuudessa suuria kivenlohkareita lensi yli 300 metriä Mannerheimintien yli Stenbäckinkadulle noin 200 kilometrin tuntinopeudella. Onnettomuuden jälkeen pääurakoitsija SRV-yhtiöt kertoi, ettei enää tilaa Destialta asutuskeskuksissa suoritettavia louhintatöitä. Syynä hankintakieltoon ovat tämä ja neljä muuta Laakson sairaalatyömaalla vuosina 2023 ja 2024 sattunutta vaaratilannetta, joista SRV oli antanut Destialle varoituksia.
Lähteet
Aiheesta muualla
Destia
Luokka:Suomessa toimivat rakennusyritykset Luokka:Suomen tieliikenne Luokka:Valtion entiset liikelaitokset