Sääkspää on Keski-Suomessa Uuraisilla Kyynämöisten lähellä sijaitseva järvi.
Maantietoa Järvi on 4,4 kilometriä pitkä, 1,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 160 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Muodoltaan järvi on pitkä ja koillis-lounaissuuntainen. Lounaispäässä on pääaltaasta Pajuniemen erottama Pieni Sääkspää, ja altaita yhdistää toisiinsa Piikasalmi. Järvessä on kolme saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,67 hehtaaria. Ne ovat suurimmasta pienimpään Matosaari, Pääsaari ja Heinäsaari. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 3,34 miljoonaa kuutiometriä. Sen keskisyvyys on 2,0 metriä ja suurin syvyys on 5,7 metriä. Sen rantaviivan pituus on 14,2 kilometriä. Rantojen asutus on paikoin tihenevää haja-asutusta, joka koostuu sekä maatiloista peltoineen että pienemmistä ranta-asunnoista. Kirkonkylän tiheä asutus ei yllä aivan järvelle asti, mutta koillisessa seututien 627 varrella on pieni Aittoahon teollisuusalue.
Luontoarvoja Sääkspää on tummavetinen järvi, jolla on etenkin maisema- ja virkistysarvoa rantojen loma-asutukselle. Sen rannoilla esiintyy metsän ja peltomaan ohella myös jonkin verran soistumia, kuten isovarpurämettä keskiosan Mustaniemessä. Koillisessa Pääsaaren eteläpuolella on matalikkoa, joka on arvokasta kalalokkien ja kalatiirojen elinympäristöä.Pentti 2007, s. 51–52.
Pieni Sääkspää (tai Pieni-Sääkspää) on Virtasalmen ja Piikasalmen väliin jäävä suvantomainen järvenosa, jonka rannoilla kasvaa pajukkoa. Salmissa kasvaa runsaasti järvikortetta, umpeen kasvavassa Piikasalmessa myös ulpukkaa. Alue on telkän elinympäristöä.Pentti 2007, s. 37.
Vesistösuhteet Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Saarijärven reitin valuma-alueen (14.6) Lanneveden valuma-alueella (14.65), jonka Kyynämöisen–Sääkspään alueeseen (14.653) se kuuluu. Kyynämöinen (515 ha) ja Tehlo (62 ha) ovat samalla korkeudella Sääkspään kanssa; edellinen on yhteydessä Pieneen Sääkspäähän Virtasalmen kautta ja jälkimmäinen pääaltaaseen hieman pohjoisempana Pajujoen kautta. Kaakosta järveen laskee kumpikin Iso-Uuraisen (122 ha) lasku-uoma, lännempää Lepsunjoki suoraan Pirkkalanlahdesta ja idempää nimetön uoma umpeen kasvaneen Särkilammen kautta. Koillispäähän laskee Akon (35 ha) laskupuro. Järven luoteispuolella on lisäksi vielä pieni Hulkonlampi (1 ha).
Sääkspään oma laskujoki on Isojoki, joka alkaa suvantomaisena sen keskiosan luoteispäästä. Suvantoon laskee Niemelänlammen (4 ha) laskuoja. Tämän jälkeen joki virtaa seututien ali sekä Kukkaroisen (27 ha) ja Pieni-Kukkaroisen läpi. Isojoki laskee lopulta Saarijärven puolella Lanneveteen. Sääkspään vedenpinnan korkeus on 163,4 metriä mpy. (N2000, aiemmin 162,9 metriä N60), joten pudotusta sen ja Lanneveden välillä kertyy noin 52 metriä. Kukkaroisen pinta on vain 0,1 metriä Sääkspään pintaa alempana.
Historiaa Sääkspään keskiosassa sijaitseva Matosaari, joka tunnetaan myös Sääkspään Kuoliosaarena, on historiallisen ajan hautasaari. Varmoja hautakuoppia saaressa on kolme, jotka sijaitsevat sen kaakkoispäässä.
Lähteet
Viitteet
Luokka:Lanneveden valuma-alue Luokka:Uuraisten järvet Luokka:Botin luomat artikkelit