Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Sveitsissä. Sveitsin merkittävimpiä kirkkokuntia ovat roomalaiskatolinen kirkko, johon kuuluu 34,4 prosenttia väestöstä sekä prostestantit, johon kuuluu 22,5 prosenttia väestöstä. Muihin kristillisiin kirkkoihin kuuluu 5,7 prosenttia väestöstä.

Tunnustuskunnat Sveitsin kristityt jakautuvat tasaiset katolisen kirkon sekä kantonien reformoituja kirkkoja yhdistävän protestanttisen liiton kesken. Sveitsissä toimii myös metodistiseurakuntia. Maahanmuuton kautta Sveitsiin on syntynyt ortodoksisia seurakuntia, jotka kuuluvat mm. Serbian ortodoksiseen kirkkoon ja ekumeeniseen patriarkaattiin. Sveitsissä on myös useita vilkkaita helluntailaisia ja evankelisia kirkkoja.

Katolinen kirkko Sveitsissä oli vuonna 2004 yhteensä noin 3,2 miljoonaa katolisen kirkon jäsentä, mikä oli noin 46,1 prosenttia maan väestöstä. Sveitsissä toimii kuusi katolista hiippakuntaa.

Protestantismi Luterilaista liikettä Sveitsissä edustaa Sveitsin ja Liechtensteinin evankelis-luterilaisten kirkkojen liitto. Kirkolla oli vuonna 2023 yhteensä yli 3 150 jäsentä.

Baptistista liikettä Sveitsissä edustaa Sveitsin baptistiliitto. Baptistiliittoon kuului vuonna 2025 yhteensä 11 seurakuntaa ja sillä on 880 jäsentä.

Historia Uskonpuhdistus

1500-luvun allkupuolella suuri osa Sveitsistä omaksui huomattavien eurooppalaisten valtioiden tavoin protestanttisen uskontunnustuksen, opin ja kirkon organisaation. Valdolaiset pakenivat Italiasta lähelle Sveitsiä Piemonten metsiin ja liittyivät nopeasti protestantteihin. Vuosina 1530–1540 Guillaume Farel vei sveitsiläisen reformaation valdolaisten keskuuteen ja reformoitujen kirjoitukset elvyttivät heidän uskoaan. Jean Calvin lähetti Genevestä yli sata pappia Ranskaan.Dué & Laboa 1998, s. 210–211

Ulrich Zwingli oli Sveitsin saksankielisen osan ja Jean Calvin ranskankielisen osan uskonpuhdistaja. Sveitsin uskonpuhdistus sai omaleimaisen muodosn. Demokraattisessa Sveitsissä kasvanut Zwingli oli ulospäin suuntaunutunut ja pohti enemmän käytännön kysymyksiä. Sveitsin uskonpuhdistus omaksui kaksinkertaisen ennaltamääräämisopin. Kalvinilaisesta eli reformoidusta haarasta tuli kova ja tiukka suunta, joka ylläpiti ankaraa moraalia ja karsi jumalanpalveluksista pois kaiken, mitä ei sanottu Raamatussa.

Anabaptismi lähti liikkeellee Sveitsistä. Ensimmäinen kastetilaisuus pidettiin tammikuussa 1525. Sveitsin anabaptistiliikkkeen isänä pidetään Konrad Grebeliä, joka oli aluksi yhteydessä Zwingliin, mutta ajautui välirikkoon. Liike levisi nopeasti Sveitsissä, mutta vuosien 1526-1528 aikana liikettä vainottiin ja monet pakenivat kotiseudultaan. Zürichissä anabaptistiryhmää johti Felix Manz, jonka kokoukset kaupunginneuvosto kielsi ja karkotti. Manz hukutettiin tammikuussa 1527. Kaikki yksityiset koulut, jotka käsittelivät anabaptistien oppikysymyksiä, suljettiin.

Lähteet

*