Selkäkivun hoito voi olla selkäkivun kemiallista lääkehoitoa tai fysikaalista hoitoa taikka liikkeen avulla tapahtuvaa omahoitoa eli liikehoitoa. Muita mahdollisia hoitoja ovat esimerkiksi ergonomiaopetus, elintapahoidot ja kiruginen hoito.
Suurin osa selkäkivusta on niin sanottua epäspesifiä selkäkipua, jota ei voida hoitaa leikkauksilla, eikä sille ole olemassa muitakaan tehokkaita hoitokeinoja. Aiheesta kertyneen tutkimusnäytön mukaan noin kolmannes akuutin epäspesifin selkäkivun vuoksi lääkäriin hakeutuvista paranee itsestään kolmen kuukauden kuluessa, mutta 71 prosenttia kärsii selkäkivusta vielä vuodenkin kuluttua.
Selkäkivun kemiallinen hoito on useimmiten lääkevalmisteiden sisäistä tai ulkoista käyttöä. Fysikaalinen hoito perustuu esimerkiksi lämmön, kylmän, hermojen sähköisen stimuloinnin tai muun fysikaalisen ilmiön aiheuttamaan hoitovaikutukseen. Viimeksi mainittu on usein niin sanottua mekaanista hoitoa, joka perustuu kehon ulkopuolelta tulevaan paineeseen tai muuhun liike-energiaan, joka tuotetaan esimerkiksi hieronnalla, lymfaterapialla, painovoimavenytyksellä, selkärangan mobilisaatiolla tai manipulaatiolla eli kiropraktisella hoidolla.
Liikehoidolla tarkoitetaan potilaan itse suorittamia voimistelu- tai venytysliikkeitä taikka muunlaista liikuntaa, jonka tarkoituksena on lievittää kipua tai nopeuttaa kudosten paranemista.
Selkää voidaan hoitaa myös ergonomiaopetuksella, jossa kipupotilasta opetetaan suosimaan optimaalisia asentoja ja liikkeitä sekä välttämään vastaavasti riskiä lisääviä ja kipuja provosoivia toimintoja ja asentoja sekä myös liiallista istumista.
Levon ja aktiviteetin oikeasta suhteesta huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja ylipainon vähentäminen ovat tarpeen mukaan käytettäviä elintapahoitoja.
Selkäkivun tavanomaiseen hoitoon kuuluu usein tasapainoinen ja pitkäkestoinen yhdistelmä lepoa, venyttelyä, fyysistä harjoittelua, lämpöä ja särkylääkettä. Tavanomainen hoito on usein kuitenkin varsin tehotonta.Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin. Yle uutiset 19.5.2009.Structural Integration as an Adjunct to Outpatient Rehabilitation for Chronic Nonspecific Low Back Pain: A Randomized Pilot Clinical Trial. Researchgate. Fysioterapian hoitokäytännöissä on lisäksi paljon vaihtelua ja se aiheuttaa osalle potilaista myös oireiden lisääntymistäAnna Räsänen & Jasmiina Uusitalo: Alaselkäpotilaan hoito ja kuntoutus ennen suoravastaanottotoiminnan käynnistämistä Seinäjoella ja sen ympäristökuntien alueella. Kyselytutkimus alaselkäpotilaiden kokemuksista hoitoon pääsystä ja fysiote- rapiasta.https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/83116/rasanen_anna_uusitalo_jasmiina.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Espanjan julkisessa terveydenhuollossa kehitetty tilapäisiin metalli-implantteihin perustuva neurorefleksihoito on osoittautunut poikkeuksellisen kustannustehokkaaksi hoidoksi, joka tarjoaa useimmille potilaille pysyvän tai pitkävaikutteisen lievityksen krooniseen ja subakuuttiin selkäkipuunNeuroreflexotherapy for non‐specific low‐back pain. 2004. https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD003009.pub2/full.
Vuonna 2019 julkaistun tieteellisen tutkimuskatsauksen mukaan sähköakupunktiolla ja immunoglobuliinilla näyttäisi olevan keskimäärin noin 33 prosentin suuruinen kivunlievitysteho selkäkivun hoidossa, joskin immunoglobuliinista oli tehty vain yksi placebokontrolloitu tutkimus. Myös infrapunalämpöhoito ja B 12-vitamiini vaikuttivat keskimääräistä tehokkaammilta hoitomuodoilta.Analgesic effects of treatments for non-specific low back pain:a meta-analysis of placebo-controlled randomized trials. L. A. C. Machado & S. J. Kamper & R. D. Herbert & C. G. Maher & J. H. McAuley. Lisäksi on olemassa vahvoja viitteitä siitä, että välittömästi aloitettu selän kuormituksen tiukka rajoittaminen olisi tehokkain hoito akuutissa selkäkivussa. Myös vuosia jatkuva lannerangan lordoosin ylläpito ja kumartelun välttäminen etenkin aamupäivisin näyttäisi olevan tehokas hoito vuosikausia jatkuneessa kroonisessa tai usein toistuvassa selkäkivussa etenkin silloin, kun kipu on yleensä lievää eikä potilaan työ ole fyysisesti raskasta.
Kuormituksen vähentäminen ja lepo Selkäkipupotilaan pitäisi rajoittaa fyysistä aktiivisuutta ja etenkin selkärangan liiallista taivuttelua. Yhdysvalloissa suositellaan myös, että ortopedinen sairaanhoitaja opettaisi potilaalle ja hänen perheelleen elintapamuutoksia, jotka tukevat paranemista ja vähentävät uusien rustorepeymien syntymisen riskiä.
Vuodelevon on havaittu nopeuttavan selkäkivun paranemista, jos lepo aloitetaan heti kivun ilmaannuttua. Vuodelevon kipua lievittävä vaikutus saattaa liittyä esimerkiksi siihen, että lannerangan välilevyihin kohdistuu makuulla 25–75 prosenttia vähemmän painetta kuin seistessä ja 60-86 prosenttia vähemmän painetta kuin etukumarassa istumatyössä.
Vuodelevon tehokkuudesta akuutin selkäkivun hoidossa on julkaistu vain yksi olosuhteiltaan tiukasti kontrolloitu tutkimus.Systematic reviews of bedrest and advice to stay active for acute lowback pain. (pdf) Vuonna 1980 julkaistussa kahden viikon pituisessa yhdysvaltalaistutkimuksessa havaittiin, että ne armeijan alokkaat, jotka määrättiin ympärivuorokautiseen vuodelepoon kunnes paranivat, toipuivat keskimäärin 44 prosenttia nopeammin kuin ne, joiden ainoana tehtävänä oli seisoskella katsomassa muiden alokkaiden harjoittelua. Vuoteessa levänneet paranivat keskimäärin 6,6 päivässä. Vain osa seisoskelua harrastaneista toipui, ja heidän toipumisensa kesti keskimäärin 11,8 päivää. Lievimmästä kivusta kärsivät toipuivat keskimäärin 3,6 päivässä vuodelevolla ja 10,4 päivässä jalkeilla ololla. Osa seisoskelleista oli kahden viikon kuluttua kokeen alkamisesta niin huonossa kunnossa, että he joutuivat sairaalaan. Vuodelevolla hoidettujen kipu lieveni keskimäärin 60 prosenttia tehokkaammin kuin seisoskelleiden ja ero oli suurin kovimmista kivuista kärsineiden kohdalla. Vuoteessa levänneiden keskimääräinen kipu voimistui hiukan kokeen toisena päivänä, mutta alkoi sitten lievittyä siten että kivun keskiarvo oli seitsemäntenä päivänä enää kymmenen prosenttia alkuperäisestä. Seisoskeluryhmäläisten keskimääräinen kipu voimistui selvästi neljäksi päiväksi, palasi alkuperäiselle tasolle kuudentena ja seitsemäntenä päivänä, ja alkoi lievittyä vasta sitten. Vuodelepoon määrätyt majoitettiin sairaalaan ja he saivat kävellä ainoastaan WC:hen. Osanottajia oli 160, ja koejärjestelyistä vastasivat Pennsylvanian yliopiston ja Penssylvanian yliopistollisen sairaalan tutkijat.Osteoarthritis. https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/osteoarthritis/symptoms-causes/syc-20351925
Myöhemmistä tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että pitkään jatkuvan kuormituksen välttäminen saattoi olla oleellisempi tekijä kuin vuodelevon määrä. Vuonna 1988 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että ne akuutista selkäkivusta kärsineet potilaat, joita ohjeistettiin lepäämään vuoteessa 20–24 tuntia päivässä 4–6 päivän ajan, olivat lumeryhmää paremmassa kunnossa kolmen viikon kuluttua, mutta ryhmien välinen ero oli kadonnut kahden kuukauden kuluttua.Systematic reviews of bedrest and advice to stay active for acute lowback pain. (pdf) Vuoden 1995 tutkimuksessa taas havaittiin, että kuusi tuntia päivässä levänneiden kipu oli viikon kuluttua lievempää kuin sen ryhmän, joka lepäsi päivittäin kaksi kertaa pidemmän ajan, koska lääkäri oli määrännyt heidät täydelliseen vuodelepoon. Ryhmien väliset erot katosivat kuitenkin kuukaudessa. Vuonna 1992 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, ettei 4 ja 2,5 vuorokautta levänneiden välillä ollut eroa kivun lievittymisessä ja vuonna 1986 julkaistussa tutkimuksessa saatiin sama tulos työkyvyn palautumisen suhteen.
Liian pitkään kestävän tauottomana toteutetun vuodelevon on havaittu aiheuttavan selkäkipua ainakin terveille potilaille. Fowlerin asento, jossa jalat ovat kohollaan, vähentää kuitenkin tätä ongelmaa. Puolittaisessa fowlerin asennossa (psoas-asento) makaaminen lievittää kipua tavallista makuuasentoa tehokkaammin, koska se poistaa suurimman osan välilevyille ja hermojuurille tulevasta paineesta.
Fowlerin asennossa lepääminen voi sekä lievittää että lisätä välilevyvauriosta kärsivien kipuja riippuen esimerkiksi vaurion tyypistä, sijainnista, koosta ja vaikeusasteesta. Vuodelepo ei ehkä sovellu myöskään sille osalle potilaista, joille kehittyvä lihasten hermotuksen toimintahäiriö aiheuttaa sen, että selkälihakset ovat jännittyneimmillään makuuasennossa.
Tyräleikkaus Noin 15 prosenttia välilevytyristä hoidetaan Suomessa leikkaushoidolla. Leikkaus tehdään kiireellisenä, jos pullistuma on niin suuri, että se aiheuttaa virtsan kulun häiriöitä, ulosteen pidätysongelmia tai lihasheikkoutta jalkaan. Leikkaus tehdään nykysin mikroskooppiavusteisesti, jolloin ympäröivät lihakset vauriotuvat mahdollisimman vähän. Välilevyä ei pystytä korjaamaan, mutta selkäytimeen kohdistuvaa painetta kyetään vähentämään poistamalla vauriokohdasta ylimääräistä välilevyainesta ja verihyytymiäNiina Helenius, Koiran välilevysairaus ja akupunktio, Kirjallisuuskatsaus. Lisensiaatin tutkielma, Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Kirurgian oppiaine. s. 1, 6–7. 2014..
Tyräleikkaus vähentää Ruotsin selkärekisteritietojen mukaan selkäkivusta aiheutuvan toimintakyvyn keskimääräisen aleneman 46 haittapisteestä 18 pisteeseen keskimääräisen hoitotuloksen pysyessä vakaana koko viiden vuoden seuranta-ajan. Leikkauksen läpikäyneistä 81 prosenttia oli tyytyväisiä lopputulokseen vielä viiden vuoden kuluttua.
Selkäydinkanavan väljennysleikkaus Ruotsin selkärekisterin mukaan selkäydinkanavan väljennysleikkaus vähentää selkäkivusta aiheutuvan toimintakyvyn keskimääräisen aleneman 43 haittapisteestä 29:ään. Tyytyväisten potilaiden osuus laski leikkauksen jälkeisen viiden vuoden aikana vain lievästi eli 69 prosentista 66:een. Leikkauksessa väljennetään nikaman juuriaukkoja.
Neurorefleksihoito (NRT) Espanjan julkisessa terveydenhuollossa tarjotaan selkärankaperäistä kipua poteville niin sanottua neurorefleksihoitoa (NRT). Selän kipupisteiden ihon alle asennetaan siinä kolmen kuukauden ajaksi pieniä metalli-implantteja, joiden vaikutus kohdistuu ihonalaisiin hermopäätteisiin. NRT:n hoitovaikutuksen arvellaan perustuvan hermotulehdusta, kipuja, lihasspasmeja ja lihasten toimintahäiriöitä aikaansaavan hermotoiminnan vähentymiseen.
Vuosituhannen alussa tehdyissä kaksoissokkotutkimuksissa havaittiin, että NRT tuottaa keskimäärin noin 24 prosentin kivunlievityksen plasebovaikutus pois lukien. Kansainvälisen Cochrane-yhdistyksen vuonna 2004 julkaisemassa tutkimuskatsauksessa todettiin, että neuroimplanttihoito vähentää myös potilaiden toimintarajoitteita ja terveyspalveluiden tarvetta. Vuosina 2013 ja 2022 julkaistujen epidemiologisten tutkimusten mukaan kipu lievittyi kliinisesti merkittävässä määrin 75 prosentilla vuosina 2004-2012 julkisessa terveydenhuollossa hoidetuista alaselkäpotilaista. Hoitotulos oli 72 prosenttia yli vuoden kestäneestä selkäkivusta kärsineiden kohdalla. Yli 80 prosenttia hoitoa saaneista kykeni luopumaan lääkityksestään. Selkäkivun mediaanivoimakkuus ennen hoitoa oli 7/10 ja hoito jouduttiin uusimaan 15 prosentilla potilaista.
Kantasoluterapia Kantasoluterapia vähentää välilevyn tulehdusta. Sen on havaittu myös hidastavan tai pysäyttävän välilevyn rappeutumiskehityksen koe-eläimillä, mutta tuloksissa on ollut paljon selittämättömäksi jäänyttä vaihtelua.