Maxima Sequanorum () eli Sequania (), harvemmin Lugdunensis quinta, oli Rooman valtakunnan provinssi, joka sijaitsi Germaniassa nykyisten Sveitsin ja Ranskan alueilla. Teoksen verkkoversio (Perseus)
Maantiede pienoiskuva|vasen|Maxima Sequanorum ja muut Gallian provinssit vuonna 400.
Maxima Sequanorumin provinssi sijaitsi Gallian itäosassa tai myöhemmin roomalaisessa Germaniassa Rooman valtakunnan ulkopuolisen Germanian vastaisella rajalla. Maxima Sequanorumin itäpuolella sijaitsi Raetia priman provinssi, kaakkoispuolella Liguria, eteläpuolella Alpes Poeninae et Graiae ja Viennensis, länsipuolella Lugdunensis prima ja pohjoispuolella Belgica prima ja Germania prima. Maxima Sequanorum käsitti aiemman Germania superiorin provinssin eteläosan, siinä missä Germania prima muodosti pohjoisosan. Rooman ulkopuolinen Germania sijaitsi Maxima Sequanorumista koilliseen. Provinssin hallinnollinen keskus oli Vesontio.
Kaupunkeja
Maxima Sequanorumin kaupunkeja olivat muun muassa:
Aquae Helvetica Argentovaria Arialbinnum Augusta Raurica Aventicum (nyk. Avenche) Basilia (nyk. Basel) Bodgalio Brenodunum Crucinae Eburodunum Epamanduodurum Ferraricia Julia Equestris Larga Lentia Lousonna Petinesca Pons Ariolica Rubiacum Salodurum Serecia Tasgaetium Turicum (nyk. Zürich) Uromagus Uruncis Valtudurum Vesontio (nyk. Besançon) Vindonissa Vitudurum
Historia
Maxima Sequanorumin alue oli aiemmin osa Germania superiorin provinssia. Seudun tärkeimmät heimot olivat sequanit (Sequani), joiden tärkein kaupunki oli Vesontio, helvetialaiset eli helveetit (Helvetii), joiden keskus oli Aventicum, sekä rauracit (Rauraci), joiden keskus oli Augusta Raurica.
Maxima Sequanorumin provinssi perustettiin keisari Diocletianuksen noin vuonna 293 tekemän uudistuksen aikoihin erottamalla se Germania superiorista. Provinssi kuului Gallian diokeesiin. Veronan luettelossa 300-luvun alkupuolella provinssi esiintyy nimellä Sequania. 300-luvulta lähtien provinssi oli osa Gallian prefektuuria. Rooman valtakunnan jaon vuonna 395 jälkeen provinssi oli osa Länsi-Roomaa ja kuului edelleen Gallian prefektuuriin ja Gallian diokeesiin. 400-luvun alun Notitia dignitatumin mukaan provinssia hallitsi praeses.
Tärkeimmät provinsseissa tapahtuneet muutokset alueella olivat:
Lähteet
Luokka:Gallia Luokka:Germania Luokka:Rooman provinssit