thumb|200px|Innocentius IV:n vaakuna. thumb|200px|Innocentius IV lähettää edustajiaan suurkaanin luokse. Innocentius IV, syntymänimeltään Sinibaldo de Fieschi (1180 – 7. joulukuuta 1254) oli paavina 25. kesäkuuta 1243 – 7. joulukuuta 1254.Hanska 2005, s. 321. Hän oli lähtöisin korkea-arvoisesta genovalaissuvusta, opiskeli Parmassa ja Bolognan yliopistossa ja oli yksi oman aikansa parhaita kirkkojärjestyksen tuntijoita. Hänen edeltäjänsä Celestinus IV hallitsi vain kahdeksantoista päivää, joten Innocentius oli käytännössä Gregorius IX:n seuraaja.
Fredrik II ei vaikuttanut alistuvan paavin ehdottomaan ylivaltaan, joten Innocentius pakeni Roomasta vuonna 1244 Genovaan ja Lyoniin, ja palasi Roomaan vasta Fredrikin kuoltua vuonna 1253. Loppuelämänsä hän käytti siihen, että yritti kammeta Fredrikin poikaa Manfredia vallasta.
Mongolivaltakunta käytti hyväkseen tätä valtatyhjiötä ja kävi järjestelmällisesti veristä valloitussotaa Etelä-Venäjällä ja Euroopassa vuodesta 1223 lähtien aina vuoteen 1242 saakka, jolloin mongoliarmeijan eteneminen loppui äkillisesti Wienin liepeille. Vuonna 1245 Lyonin konsiilissa Innocentius katsoi aiheelliseksi lähettää tiedustelijoita ja neuvottelijoita mongolikaanien valtakuntiin. Ainoastaan Güyük-kaani vastasi paavin kirjeeseen, tosin vaatimalla tämän alistumista mongolivaltaan.Johannes de Plano Carpini: Mongolien historia: Matka tartarien maahan vuosina 1245–1247. Suomentanut Sami Jansson. Johdanto, viitteet ja kirjeiden suomennos Antti Ruotsala. Helsinki: Gaudeamus, 2003. .
Innocentius IV:n bulla Ad extirpanda antoi inkvisitiolle luvan hankkia tunnustuksia kerettiläisiksi epäillyiltä kiduttamalla.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Paavit Luokka:Vuonna 1180 syntyneet Luokka:Vuonna 1254 kuolleet