Gustav Gustavovitš Špet (; 7. huhtikuuta (J: 26. maaliskuuta) 1879 Kiova, Venäjän keisarikunta – 16. marraskuuta 1937 Tomsk, Neuvostoliitto) oli ukrainalaissyntyinen venäläinen filosofi.ШПЕТ Гус­тав Гус­та­во­вич. Большая российская энциклопедия. Hän oli ensimmäinen venäläinen tutkija, joka esitteli kotimaassaan Edmund Husserlin fenomenologiaa.

Ura Špet opiskeli Kiovan yliopistossa, mutta hänet erotettiin oppilaitoksesta väliaikaisesti, koska hän oli osallistunut marxilaisen ryhmän toimintaan.Nemeth, Thomas: Gustav Shpet (1879—1937). Internet Encyclopedia of Philosophy. Hän muutti vuonna 1907 Moskovaan. Hän jatkoi opintojaan Keski-Euroopassa, muun muassa Göttingenissä Husserlin oppilaana lukuvuoden 1912–1913. Vuosina 1918–1924 hän toimi Moskovan yliopiston filosofian professorina.

Stalinin vainoissa Špet vangittiin vuonna 1935 ja karkotettiin Tomskiin. Vuonna 1937 hänet vangittiin uudelleen ja teloitettiin syytettynä osallistumisesta monarkiamielisten upseerien salaliittoon.Eesti Entsüklopeedia 9, s. 126. Tallinn 1996.

Teoksissaan Špet tarkasteli hermeneutiikan ja semiotiikan ongelmia. Hänen keskeisiä tutkimusalojaan olivat 1920-luvulta alkaen kielifilosofia ja taiteen teoria, ja hän oli lähellä aikansa venäläistä formalismia. Špetin kirjoitukset vaikuttivat Prahan koulukuntaan, ja häntä on pidetty niin kutsutun neuvostoliittolaisen semiotiikan edeltäjänä.

Teoksia 1914 – Явление и смысл: Феноменология как основная наука и ее проблемы 1918 – Герменевтика и её проблемы 1922 – Очерк развития русской философии 1927 – Внутренняя форма слова: Этюды и вариации на темы Гумбольда

Lähteet

Kirjallisuutta

Luokka:Vuonna 1879 syntyneet Luokka:Vuonna 1937 kuolleet Luokka:Venäläiset filosofit Luokka:Venäläiset professorit