Laajasalo () on Helsingin suurin saari, peruspiiri ja 49. kaupunginosa Kaakkois-Helsingissä. Kaupunginosan osa-alueita ovat Kruunuvuorenranta, Yliskylä, Jollas, Hevossalmi ja Tullisaari.

Laajasalon peruspiiri pienoiskuva|vasen|Laajasalon peruspiiri korostettuna kaupungin kartalla. Peruspiiriin kuuluu itse Laajasalon lisäksi muita lähisaaria ja itäiset ulkosaaret. Helsingin peruspiirin numero 603:n nimi on sama kuin kaupunginosan eli myös Laajasalo. Peruspiiri käsittää Laajasalon kaupunginosan lisäksi Santahaminan, Itäsaarten, Vartiosaaren ja Villingin osa-alueet. Santahamina, Vartiosaari ja Villinki ovat itsessään kaupunginosia, mutta Itäsaarten osa-alue kuuluu Ulkosaarten kaupunginosaan.

Osa-alueet +Laajasalon peruspiirin aluejako Osa-alueVäkiluku (31.12.2024)PostinumeroPinta-ala (km²)Yliskylä14 01600840, 008703,39Jollas3 052008502,19Tullisaari1 416005900,65Kruunuvuorenranta3 543005901,42Hevossalmi1 611008700,74Santahamina277008604,28Villinki -008501,68Itäsaaret -008601,16Vartiosaari -008301,01Yhteensä23 92316,55 Vartiosaaren, Itäsaarten ja Villingin väkilukua vuodelta 2024 ei ole saatavilla. Vuonna 2020 Vartiosaarella asui 9 ihmistä ja Itäsaarilla yksi ja Villingissä 0.

Historia Esihistoria ja Ruotsin vallan aika Laajasalo on ollut alkujaan lappalaisten ja hämäläisten kalastusaluetta. Paikannimien perusteella alueella on mahdollisesti ollut esihistoriallisella ajalla Hämäläisen Hauhon Vitsiälän Puupon vanhan kantatalon omistuksia. Alueella on saattanut sijaita myös pysyvää asutusta.

Ruotsalaiset tulivat alueelle keskiajalla, jonka seurauksena myös alueen paikannimet ruotsalaistettiin. Muutamia suomalaisnimiä kuitenkin säilyi (esim. Mustajärvi) ja osa jäi kertomaan alueen aiemmasta käytöstä, esimerkiksi lappalaisiin viittaava Lappvik ja suomalaisiin viittaava Finsviks Ängen.

Ruotsin vallan aikana saarelle perustettiin kartanoita, muun muassa Degerö (1600-luvun puolivälissä), Stansvik (erotettiin Degeröstä 1798) ja Turholm (oli olemassa ainakin jo 1500-luvulla). Stansvikin kartanon mailla toimi useaan otteeseen rautakaivos vuodesta 1776 alkaen, viimeksi vuonna 1839. Sieltä on löydetty muitakin arvokkaita mineraaleja, kuten ametisteja. Kaitalahdessa toimi vuosina 1787–1789 pieni hopeakaivos, josta saatiin myös lyijyä ja sinkkiä. Jollaksen ”kartano” ei ole koskaan ollut varsinainen säteritila, toisin kuin Uppbyn tila, jonka päärakennus on kuitenkin kartanoksi hyvin vaatimaton.

1800- ja 1900-luvut pienoiskuva|vasen|Laajasalon kanava on edelleen veneliikenteen käytössä. Alkujaan Laajasalon erotti manteresta nykyisen Tammisalon kanavan kohdalla sijainnut salmi. Se kuitenkin maatui umpeen jo 1700-luvulla, jolloin alue tuli niemeksi. Kun etelämmäksi 1800-luvulla rakennettiin nykyinen Laajasalon kanava, Laajasalo tuli jälleen saareksi, mutta siihen alkujaan kuulunut Tammisalo jäi kanavan toiselle puolelle ja siten osaksi mannerta. pienoiskuva|Degerö, eli Laajasalo Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä. Krimin sodan aikana Laajasalon lävitse Herttoniemestä Santahaminaan rakennettiin tie sotilaallisia tarkoituksia varten. Tällä tiellä oli myöhemmin ratkaiseva merkitys Etelä-Laajasalon huvila-asutuksen synnylle. Osa tiestä on nykyään nimeltään Vanha sotilastie. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa monilla varakkailla helsinkiläisillä oli kesähuviloita Laajasalossa. Kieltolain aikana saari oli yksi pirtun salakuljetusreiteistä Virosta Suomeen – paikalliset kalastajat käyttivät tähän tarkoitukseen veneitään. Jatkosodan aikana saarella toimi läheistä pääkaupunkia suojaamassa 101:s raskas ilmatorjuntapatteri ”Itä”, jolla oli neljä 75 millimetrin Škoda-ilmatorjuntatykkiä. Tykkiasemat ovat yhä näkyvissä Aake Pesosen puistossa. Ilmatorjuntapatteri osallistui muun muassa Helsingin puolustustaisteluun helmikuussa 1944.

Laajasalo kuului Helsingin maalaiskuntaan, kunnes se liitettiin Helsinkiin vuoden 1946 alussa toteutetussa suuressa alueliitoksessa. Vuonna 1922 se oli muodostettu taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Alueliitokseen saakka saaresta käytettiin vain ruotsinkielistä nimeä Degerö, mutta vuonna 1946 otettiin käyttöön suomennos Laajasalo (vanh. ruots. deger = suuri). Degerön täsmällinen suomennos olisi Isosaari, mutta koska tämä nimi oli jo käytössä Helsingin alueella, Laajasalo vahvistettiin vuonna 1946 kylän ja vuonna 1959 kaupunginosan nimeksi.Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 221. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.

Satama- ja nykyaika

Laajasalon öljysatama perustettiin vuonna 1951. Laajasalon ensimmäisiä 12 kerrostaloa alettiin rakentaa saaren luoteisosaan Yliskylään joulukuussa 1963. Taloihin tuli runsaat 700 asuntoa, jotka oli tarkoitettu lähinnä eri pankkien asuntosäästäjille.Helsingin suurimmasta saaresta lähiö. Ilta-Sanomat 31. joulukuuta 1963, s. 1. Helsinki: Sanoma Oy.

1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa saarelle rakennettiin runsaasti kerrostaloja. Vilkkain rakennustoiminta pääsi käyntiin, kun Uppbyn tilan omistaja myi noin sata hehtaaria maitaan rakennusliike Wuoriolle. Uppbyn tilan päärakennus tunnetaan nykyään Ylistalona. Satamatoiminta päättyi vuonna 2010, ja sen tilalle alettiin uutta Kruunuvuorenrannan asuinaluetta. Pienempää yritystoimintaa edustavat kaksi venealan yritysten keskittymää Sarvaston venesatamassa ja Puuskaniemessä.

Liikenne Herttoniemestä Laajasaloon johtaa nelikaistainen Laajasalontie, jonka reilun kilometrin pituinen osuus Herttoniemenlahden sillalta Yliskyläntien risteykseen on moottoritiemäinen ja sisältää eritasoliittymän, kun taas Yliskyläntien risteyksestä Koirasaarentien risteykseen ulottuva osuus on kaupunkibulevardi.

Julkinen liikenne hoidetaan metron liityntälinjoin Herttoniemen metroasemalle. Lisäksi Laajasaloon kulkee yöbusseja Rautatientorilta aikoina, jolloin metro ei kulje.

Laajasalon kautta liikennöivät seuraavat bussilinjat: Linjan numeroLähtöpisteMääränpää84GunillankallioHerttoniemi (M)85/85KJollas 86/86KSantahamina 87Kruunuvuorenranta 88Kaitalahti 89Yliskylä 85NJollasRautatientori86NSantahamina 87NKruunuvuorenranta

Kruunusillat Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden Laajasalosta siltoja pitkin päärautatieasemalle. Kolme uutta siltaa rakennetaan välille Kruunuvuorenranta–Korkeasaari, Korkeasaari–Nihti ja Nihti–Merihaka. Siltojen myötä reitti Kruunuvuorenrannasta päärautatieasemalle lyhenee 5,5 kilometrillä ja pyöräilymatka keskustaan lyhenee 40 minuutista 20 minuuttiin. Reitille suunniteltuja merkittäviä vaihtoyhteyksiä ovat Nihti (Kalasatama–Pasila-raitiotie) ja Hakaniemi (metro). Laajasalossa raitiotie kulkee kahteen eri päätepisteeseen, Yliskylään ja Haakoninlahdelle. Raitiotieliikenne alkaa 7. marraskuuta 2026.

pienoiskuva|Kruunusillat-raitiotien rakennustöitä Kruunuvuorenrannassa elokuussa 2022. Kruunusiltojen kautta tulee kulkemaan kaksi raitiotielinjaa: +Linjan numeroLähtöpisteMääränpää11KruunuvuorenrantaPasila12YliskyläRautatientori

Palvelut ja toimintaa pienoiskuva|Marraskuussa 2018 avattu kauppakeskus Saari korvasi 1970-luvulla rakennetun ostoskeskuksen. Suurin osa Laajasalon kaupallisista palveluista on keskittynyt Yliskylään, jossa on myös kirkko ja terveyskeskus. Marraskuussa 2018 Yliskylään avattiin Kauppakeskus Saari, jossa sijaitsee myös kauppakeskuksen tiloissa toimiva kirjasto.

Laajasalossa on kaksi suomenkielistä peruskoulun ala-astetta (Tahvonlahden ja Poikkilaakson ala-asteet) ja yksi yhtenäinen peruskoulu (Laajasalon peruskoulu). Peruspiirissä on lisäksi Santahaminan ala-aste. Lukio lakkautettiin vuonna 2009, jolloin se yhdistettiin Etu-Töölön lukioon. Ruotsinkielinen ala-aste Degerö lågstadieskola on nimestään huolimatta mantereen puolella Herttoniemessä, tosin erittäin lähellä Laajasalon siltaa. Laajasalon opisto, Suomen vanhin kristillinen kansanopisto, toimii saaren pohjoisosassa.

Laajasalossa toimii myös yksityinen Snellman-korkeakoulu, joka kouluttaa opettajia steinerkouluihin ja varhaiskasvattajia steinerpäiväkoteihin. Snellman-korkeakoulu sijaitsee Jollaksessa ja sen rakennukset edustavat pääosin orgaanista arkkitehtuuria. Snellman-korkeakoulu on Suomen ainut virallisesti tunnustettu yksityinen korkeakoulu.

Katso myös Laajasalon murha

Lähteet

Kirjallisuutta

Strang, Jan: Laajasalolaiset punakukkoa kurittamassa: Degerö FBK – Laajasalon VPK 100 vuotta 1913–2013 (ja siinä sivussa hieman Laajasalon vanhan kyläyhteisön historiaa). Helsinki, 2013. .

Aiheesta muualla

Laajasalo-Degerö Seura ry. Helsinki alueittain (2005). Laajasalon peruspiiri. (PDF) Laajasalon ja Tammisalon kanavien historia. Yliskylän huvila-alueen historia ja kartta.

Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit