Formaali eli muodollinen ajattelu tarkoittaa kykyä ajatella loogisesti ja abstraktisesti (Inhelder & Piaget, 1958). Jean Piaget ja Bärbel Inhelder esittivät, että lapsi tulee formaalien operaatioiden kauteen noin 11–12-vuotiaana, murrosiässä. Nuori käyttää ajattelussaan symboleja. Tällöin nuori pystyy myös hypoteettis-deduktiiviseen päättelyyn eli soveltamaan yleisiä sääntöjä yksittäisiin tapauksiin.
Formaali ajattelu on Piaget'n kehitysteorian korkein vaihe, jonka kehitys on johdonmukainen jatke sensomotoriselle, esioperationaalille ja konkreetille ajattelulle. Sen aikana ajattelu kehittyy käsitteelliseksi, hypoteettiseksi, ja siinä sovelletaan erilaisia logiikan päättelysääntöjä. Skeemat eli toimintarakenteet muodostavat ajattelun kokonaisrakenteen, formaalin struktuurin. Skeemoja on useammanlaisia, mm. perustava skeema on muuttujien eristäminen ja kontrollointi. Korkeatasoisessa formaalissa ajattelussa kyetään esimerkiksi luomaan kokeellinen asetelma jonkun tekijän vaikutuksen ymmärtämiseksi. Piaget ja Inheöder (1958) käyttivät luonnontieteellisiä tehtäviä, kuten heiluria, formaalin ajattelun mittaamiseen.
Suomessa formaalin ajattelun tutkimusta ovat tehneet Hautamäki (1984) ja Seppälä (2013) (vrt. Kallio, 2011). Näissä tutkimuksissa on todettu, että Suomessa formaalia ajattelua eivät saavuta kaikki nuoret eivätkä myöskään kaikki korkeakouluopiskelijat. Korkeimmillaan noin 2/3 korkeakouluopiskelijoista hallitsee tämän ajattelumuodon (Seppälä, 2013). Tulokset vahvistavat kansainvälisiä havaintoja siitä, että Piaget oli ylioptimistinen olettaessaan formaalin ajattelun olevan universaali kaikkien nuorten ja aikuisten hallitsema taito.
Formaalin ajattelun jälkeisenä uutena kehitysvaiheena on pidetty postformaalia ajattelua, mutta kaikki eivät hyväksy tätä näkemystä. Tällaiseen "postformaaliin ajatteluun" katsotaan sisältyvän relativistinen (suhteellinen) ja dialektinen (ristiitoja yhdistävä) ajattelu (Kallio, 2016). Tutkimuksessa on väitetty (Kallio, emt.) että ristiriitoja ratkaiseva ajattelu on osa viisautta , tosin viisauteen ilmiönä sisältyy myös laajemmin personallisuuteen, tunteisiin ja eettiseen arviointiin liittyviä piirteitä.
Katso myös Järki Päättely Kognitio
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Kognitiivinen psykologia Luokka:Kognitiivinen neurotiede