pienoiskuva|Kilpailija ball-tapahtuman lavalla Berliinissä vuonna 2018. Ballroom-kulttuuri tai ball-kulttuuri on osa HLBTQ+-yhteisön alakulttuuria. Ball-kulttuuri pyörii lähinnä ball-tapahtumien (suom. tanssiaiset) ympärillä, joissa ihmiset kilpailevat keskenään erilaisilla tanssi-, muoti-, vogue- ja drag-esityksillä. Kilpailijat kävelevät (walk) lavalla yleensä erilaisissa sukupuolirooleja ja -normeja rikkovissa asuissa, joita tuomarit arvostelevat ja joiden keskuudesta he valitsevat voittajan.
Kulttuurin kuuluu vahvasti toisten tukeminen, yhteisöllisyys, vahva energia, glamour, camp ja pride-liikkeen kaltainen ylpeys.
Historia Ensimmäiset ball-tapahtumat juontavat juurensa 1800-luvun loppupuolelle, mutta itse kulttuuri alkoi muodostua ja kasvaa 1920-luvun puolella. New Yorkin Harlemissa alettiin pitämään drag ball -tapahtumia, joissa HLBTQ+-ihmiset kilpailivat keskenään lähinnä tanssimalla erilaisissa sukupuolirooleja ja -normeja rikkovissa asuissa. Tapahtumat muodostuivat aluksi lähinnä valkoisista homomiehistä, ja ei-valkoiset queer-ihmiset kokivat niissä paljon rasismia. Kun myöhemmin tapahtumat muodostuivat kilpailuiksi, niissä oli vain valkoisia tuomareita, ja vain valkoiset osallistujat voittivat. Vastareaktiona rasismille afroamerikkalaiset ja latinot alkoivat pitämään omia ball-tapahtumiaan. Tapahtumat perustuivat turvallisemman tilan periaatteille ja itseilmaisun vapaudelle. 1960-80-lukujen aikana QBIPOC-ihmiset (Queer Black Indigenous People of Colour) olivat onnistuneesti omineet ball-kulttuurin ja tehneet niistä kaikille turvallisempia, suvaitsevaisempia ja monimuotoisempia. Kulttuurin synnyttyä lähinnä värillisten queer-ihmisten tarpeesta ilmaista itseään turvallisesti sen ovat rakentaneet ei-valkoiset vähemmistöt itse itselleen. Vaikka ballroom-kulttuurin juuret yltävät 1800-luvun puolelle, sen voisi sanoa oikeasti syntyneen 1960-80-lukujen aikana, jolloin se muovautui nykyiseen muotoonsa.
Vuonna 1990 julkaistua Paris Is Burning -dokumenttielokuvaa pidetään ballroom-kulttuurissa merkkipaaluteoksena, joka toi kulttuurin myös isomman yleisön tietoisuuteen.
Suomeen ballroom-kulttuuri rantautui 2010-luvun paikkeilla, mutta on edelleen kaukana Yhdysvaltojen tasosta.
Kategoriat Tapahtumien kilpailut ja niissä olevat kategoriat ovat syntyneet yhteisön sisällä olleista tarpeista. Eri kategorioita on lukuisia, ja jokainen kilpailu on uniikki. Kaikki kategoriat eivät myöskään perustu ristiinpukeutumiseen, vaan tapahtumissa voidaan kilpailla esimerkiksi feminiinisimmän naisen tittelistä.
Yleisiä kategorioita ovat muun muassa
Realness - kilpailijat arvostellaan heidän kyvystään pukeutumalla ”mennä läpi” (pass) cis-sukupuolisista miehistä tai naisista. Fashion - kategoria perustuu muotiin sekä vaatteiden ja tyylien esittelyyn Face - kategoriassa arvostellaan kilpailijoiden kasvoja eli meikkiä, kasvojen esittely- ja poseeraamiskykyjä sekä kasvojen rakennetta Runway - catwalk-tyylinen kategoria, jossa kilpailijat kävelevät ja esiintyvät lavalla supermallien tapaan Vogeu - vogue-tanssiesityksiin perustuva kategoria Bizarre - tämä kategoria on auki kaikille tyyleille; sisältää varsinkin omaperäisyyttä, outoutta ja luovuutta Sex Siren - kilpailijat arvostellaan heidän seksikkyytensä perusteella
Talot ja perheet Queer-kulttuurissa kauan vallinnut ”choose your own family” -ajattelutapa (suom. valitse oma perheesi) ja -toiminta kuuluu vahvasti myös ballroom-kulttuuriin. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä on usein kokemuksia biologisen perheen hylkäämäksi joutumisesta heidän HLBTQ+-taustansa vuoksi, minkä takia monet rakentavat niin sanotun uuden perheen muista queer-ihmisistä. Näitä perheitä kutsutaan taloiksi (house) joiden jäsenet muodostuvat lapsista (children) sekä talon vanhemmista (mother/father). Vanhemmat ovat ne talon henkilöt, jotka tarjosivat lapsilleen kodin, yhteisön, tuen sekä turvan.
Ballroom-kulttuurissa talot järjestävät ball-tapahtumia sekä kilpailevat niissä keskenään. Talot ovat isossa osassa ylipäätään queer-kulttuuria, ja esimerkiksi myös drag-kulttuurissa yhdessä dragia tekevät ihmiset muodostuvat drag-taloista.
Vaikutus Ballroom-kulttuurin merkittävimpänä valtakulttuuriin vaikuttaneena tekijänä pidetään vogue-tanssia, joka on lähtöisin ballroomista. Madonna toi voguen ison yleisön tietoisuuteen vuonna 1990 julkaisemallaan kappaleella Vogue. Voguesta on tullut tunnettu tanssityyli, joka on noussut pienistä ball-tapahtumista valtavien areenojen lavoille ja tanssikoulujen opetuslistoille.
Ballroom-kulttuurin luoma kieli ja sanasto ovat isossa osassa HLBTQ+-slangia. Tätä slangia ja sanastoa valtavirran tietoisuuteen on tuonut esimerkiksi RuPaul's Drag Race.
Ball-kulttuurista inspiroituneita julkisuuden henkilöitä ovat esimerkiksi Beyoncé, Lady Gaga sekä Madonna.
Ballroom-kulttuuri mediassa RuPaul’s Drag Race Kelet
Lähteet
Luokka:Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kulttuuri Luokka:Afroamerikkalainen kulttuuri