Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) on jalokuoriaisten (Buprestidae) heimoon kuuluva kovakuoriaislaji. Aikuinen saarnenjalosoukko on pituudeltaan 8,5–14,0 mm pitkä ja leveydeltään 3,1–3,4 mm leveä. Ulkonäöltään aikuinen saarnenjalosoukko on suurisilmäinen, väriltään metallisen vihreä, ruumis on muodoltaan kapea, selkäpuoli litteä ja vatsapuoli kupera. Lajin toukka on kermanvaalea, litteä, leveä ja jaokkeinen.
pienoiskuva|vasen|180px|Saarnenjalosoukon toukka puussa. Saarnenjalosoukko on alun perin itä-aasialainen laji, joka on levinnyt Pohjois-Amerikkaan ja Moskovan ympäristöön. Pohjois-Amerikassa laji on aiheuttanut mittavia metsätuhoja. Lajia ei toistaiseksi ole esiintynyt Suomessa. Lähin lajihavainto on vuodelta 2020 Pietarista, jonne se on levinnyt todennäköisesti liikenteen, puutavaran tai puuntaimien välityksellä. Saarnenjalosoukko on luokiteltu Suomessa vieraslajiksi ja tarkemmin kasvinterveyslainsäädännössä karanteenituhoojaksi, jotka on luokiteltu vaarallisiksi kasvintuhoojiksi ja löydettäessä niistä on tehtävä ilmoitus Ruokavirastoon.Ruokavirasto: Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) Suomenlinnaan, jossa kasvaa saarnia, on asetettu ansoja lajin torjumiseksi.
Saarnenjalosoukko elää saarnien rungoilla syöden isäntäpuunsa lehtiä. Lajin naaras munii munat yksitellen kaarnan koloihin, josta toukat kaivautuvat kaarnan alle nilakerrokseen ja kehittyvät rungon sisällä muodostaen mutkittelevia nauhaspagettimaisia toukkakäytäviä koteloituen lopulta rungon sisään puuaineeseen. Saarnenjalosoukon aiheuttama vioitus ilmenee puussa kaarnan halkeiluna, lehtien kellastumisena ja ruskettumisena, oksien kuolemisena ja lisäversoina rungon alaosassa. Saarnenjalosoukko tappaa saarnet hitaasti ja uhkaa saarnensurman ohella saarnien tulevaisuutta Suomessa.Viherympäristöliitto (VYL): Saarnenjalosoukko
Isäntäkasvinaan saarnenjalosoukko voi käyttää saarnien (Fraxinus) lisäksi ainakin japaninjalopähkinää (Juglans ailantifolia), mantšurianjalopähkinää (Juglans mandshurica), japaninjalavaa (Ulmus davidiana) ja japaninsiipipähkinää (Pterocarya rhoifolia).
Saarnenjalosoukon luonnollisiin vihollisiin kuuluu joukko loisia, kuten vainopistiäisiin (Braconidae) kuuluva Atanycolus cappaerti, rengashukkiin (rengaspistiäiset) (Cerceris) kuuluva Cerceris fumipennis, hyppykiilupistiäisiin (Encyrtidae) kuuluva Oobius agrili, lattapistiäisiin (Bethylidae) kuuluva Sclerodermus pupariae, vainopistiäisiin (Braconidae) kuuluvat Spathius agrili, Spathius depressithorax, Spathius galinae, Spathius generosus ja Spathius polonicus sekä hentokiilupistiäisiin (Eulophidae) kuuluva Tetrastichus planipennisi.Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Agrilus planipennis (emerald ash borer)
Lähteet
Aiheesta muualla Laji.fi: Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) Vieraslajit: Saarnenjalosoukko (Agrilus planipennis) UniProt: Taxonomy – Agrilus planipennis (Emerald ash borer) (Agrilus marcopoli) Iowa State University, Bug Guide: Species Agrilus planipennis – Emerald Ash Borer Pherobase: Semiochemicals of Agrilus planipennis, the Emerald ash borer Plantwise: Emerald ash borer, Agrilus planipennis
Luokka:Jalosoukot Luokka:Kasvien tuhohyönteiset Luokka:Metsätuhot