Hiilivapaa Suomi on ilmastokampanja, jonka tavoitteena on kansalaisaktivismin avulla sitouttaa suuripäästöisimpiä suomalaisyrityksiä Pariisin ilmastosopimuksen mukaiselle polulle, jossa maapallon lämpötilan nousu rajataan 1,5 asteeseen. Hiilivapaa Suomi on perustettu Maan ystävien ja Greenpeacen Hiilivapaa Helsinki -kampanjan jatkeeksi vuonna 2016. Hiilivapaa Helsinki -kampanja myötävaikutti Hanasaaren hiilivoimalan sulkemispäätökseen vuonna 2015.
Tavoite
Vuonna 2021 Hiilivapaan Suomen kohdeyrityksenä on valtionyhtiö Fortum, joka omistaa saksalaisen tytäryhtiönsä Uniperin kautta fossiilisia voimalaitoksia Euroopassa ja Venäjällä. Kampanjan tavoitteena on, että Fortum ja Uniper tekevät kivihiilen ja maakaasun alasajolle tiekartan, joka sisältää oikeudenmukaisen siirtymän työntekijöille.
Energiayhtiö Fortum asetti vuoden 2020 strategiassaan tavoitteeksi, että yhtiö on toiminnassaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Fortumin uusi strategia on Hiilivapaa Suomi -kampanjan mielestä riittämätön. Kampanja ja muut ympäristöjärjestöt vaativat, että valtio puuttuu Fortumin ja muiden valtionyhtiöiden toimintaan omistajaohjauksen kautta ja varmistaa, että ne laativat suunnitelman fossiilisten energialähteiden alasajosta.
Hiilivapaa Suomi on lisäksi vastustanut turpeen käyttöä energiantuotannossa.
Kampanja kannustaa Euroopan maita ja EU:ta irtautumaan ECT-sopimuksesta.
Toiminta
Kampanja tuottaa tietoa ja valmiita muutosesityksiä päättäjille päätöksenteon tueksi. Kampanjan edustajat ovat tavanneet poliitikkoja ja käyneet puhumassa valtuustoryhmien kokouksissa.
Vuonna 2020 Hiilivapaa Suomi lähestyi yhdessä muiden järjestöjen kanssa Fortumin uutta toimitusjohtajaa Markus Rauramoa kirjeitse. Järjestöt vaativat, että Fortum ja Uniper luopuvat hiilivoimasta viipymättä, sulkien viimeisenkin voimalaitoksen vuoteen 2030 mennessä, ja sopeuttavat liiketoimintansa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi.
Vuonna 2021 kampanja pyysi Fortumin osakkeenomistajia kuten suomalaisia eläkeyhtiöitä äänestämään Fortumin yhtiökokouksessa hallituksen vastuuvapauden myöntämistä vastaan.
Hiilivapaa Suomi on osallistunut mielenilmauksiin muun muassa Uniperin omistaman, saksalaisen Datteln 4 -kivihiilivoimalan avaamisen vastustamiseksi.
Vuosina 2017-2019 Hiilivapaa Suomi kampanjoi kunta- ja eduskuntavaaleissa tavoitteenaan saada mahdollisimman monta ilmastomyönteistä ehdokasta kunnanvaltuutetuiksi ja kansanedustajiksi, jotta kivihiilestä ja turpeesta luovuttaisiin kuntien energiantuotannossa.
Organisaatio
Hiilivapaa Suomi on Maan ystävien ilmastokampanja, ja sillä on vuonna 2021 kaksi palkattua työntekijää. Ilmastokampanjan hallintoa hoitaa ilmastokampanjan ohjausryhmä. Päätökset ilmastokampanjan isoista linjoista ja budjetista sekä ohjausryhmän kokoonpanosta ja ilmastokampanjavastaavista tehdään vuosittain Maan ystävien ilmastokampanjatapaamisessa. Äänivaltaa päätöksenteossa voivat käyttää Maan ystävien jäsenet.
Maan ystävät saa rahoituksensa ministeriöiltä saaduista yleis- ja toiminta-avustuksista, säätiöiltä ja muilta yhdistyksiltä, jäsenmaksuista ja järjestön omasta varainkeruusta.
Lähteet
Luokka:Luonnonsuojelu Suomessa Luokka:Kansalaisliikkeet