thumb|Peräpohjalaisten murteiden perinteinen puhuma-alue on merkitty karttaan numerolla 5 (vaaleansininen alue) Peräpohjalaiset (tai Peräpohjan) murteet ovat maantieteellisesti toiseksi laajin suomen kielen seitsemästä murrealueesta, heti savolaismurteiden jälkeen. Peräpohjalaisten murteiden puhuma-alue kattaa lähes koko Suomen puoleisen Lapin maakunnan sekä Pohjois-Ruotsissa ja -Norjassa puhutut suomalaismurteet. Peräpohjan murteet luetaan kuuluviksi länsimurteisiin.
Peräpohjalaiset murteet jaetaan viiteen ryhmään: Jällivaaran murteet Kemijärven murteet Kemin murteet Ruijan murteet Tornion murteet
Tornion murretta, jota puhutaan molemmin puolen Tornionjokea kutsutaan Ruotsin puolella yhdessä Jällivaaran murteiden kanssa meänkieleksi ja sillä on Ruotsissa tasaveroinen vähemmistökielen asema suomen kielen kanssa.
Piirteet
itämurteiden mukaiset yleiskielen d:n vastineet Vuojen päästä. (=vuoden) Paan väri. (=padan)
länsimurteiden mukaiset yleiskielen ts:n vastineet Mettän humina.
jälkitavun vokaalien välinen h (vrt. eteläpohjalaiset murteet) saunhaan (ensimmäisen asteen metateesi) sauhnaan (toisen asteen metateesi)
nn, mm, ll ja rr lyhentyneet joissain sanoissa huomena ymmärys
v:n katoaminen labiaalivokaalin vierellä Hyä Roaniemi! (=Hyvä Rovaniemi!)
omaleimaiset persoonapronominit Mie Sie Met Meän koira Tet Teän koira
verbien monikon 3. persoonan omaleimainen pääte imperfektissä ja konditionaalissa het annoit 'he antoivat'