Vakio on matemaattisessa lausekkeessa esiintyvä luku, jonka arvo ei muutu. Sen vastakohta on muuttuja. Joillakin matemaattisilla vakioilla, kuten piillä ja monilla luonnonvakioilla, on omat erikoismerkkinsä. Kaikilla numerovakioilla (1, 2, 3 jne.) on omat merkkinsä.
Esimerkkejä: (kertomerkin voi poistaa lausekkeesta) E=mc² (merkki c kuvaa valon nopeutta tyhjiössä, joka on vakio kaikissa fysikaalisissa tilanteissa)
Vanhan perinteen mukaan aakkosten alkupään kirjaimia käytetään kuvaamaan tunnettuja suureita tai vakioita ja loppupään kirjaimia tuntemattomia suureita tai muuttujia.
Matematiikassa vakiolle tunnusomaista on, että sen derivaatta on nolla. Osittaisderivoinnissa myös muut muuttujat paitsi se, jonka suhteen derivoidaan, pidetään vakioina.
Tunnettuja vakioita Matemaattiset vakiot
Matemaattinen vakio on vakio, jonka arvo on kiinnitetty yksikäsitteisellä matemaattisella määritelmällä. Merkki Arvo Nimi0 = 0 Nolla1 = 1 Yksi = Imaginaariyksikkö ≈ 3.14159 26535 Pii ≈ 2.71828 18284e, Neperin luku, Eulerin luku
Luonnonvakiot
Luonnonvakio on suure, jonka numeerinen arvo on universaali, eli paikasta riippumaton, ja ajasta riippumaton. TunnusArvoNimi299 792 458 m·s−1valonnopeus6,67428(67) × 10–11 m3·kg−1·s−2Gravitaatiovakio6,626 070 15 × 10−34 J·sPlanckin vakio1,054 571 818 × 10−34 J·sredusoitu Planckin vakio (Diracin vakio)
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit