pienoiskuva|Ruotsin päävesistöalueet pienoiskuva|Joki kuvattuna Räftforsin sillalta. Kågeälvenin vesistö (, vesistöaluetunnus 19) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Kågeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 909 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.

Pääuoma Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Kågeälven, jonka kokonaispituus on 95 kilometriä.

Vesistön valuma-alue Kågeälvenin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Piitimenjoen vesistön (tunnus 13) ja Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) välisessä taskussa, jossa sijaitsee vielä kuusi pienempää päävesistöä. Kågeälvenin vesistöllä on yhteistä vedenjakajaa Skelleftejoen vesistön kanssa, joka sijaitsee vesistön lounaispuolella. Kågeälvenin vesistön koillispuolella sijaitsee Byskeälvenin vesistö (tunnus 18), ja meren suunnassa on lisäksi monia mereen laskevien purojen ja ojien valuma-alueita. Pieniä valuma-alueita sijaitsee myös joensuun kaakkoispuolella.

Valuma-alueen piirteitä Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (55,4 %), turve (21,7 %), kalliomaa (4,1 %), hiekka ja sora (3,7 %), multamaa (7,5 %), savimaa (2,5 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,5 %), joiden lisäksi on vielä 2,7 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (83,8 %), soita ja kosteikkoja (8,6 %), viljelymaita (2,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,5 %) sekä joutomaita (1,7 %). Näiden lisäksi on 2,6 % vesistöjä.

Virtaamia

SMHI on julkaissut tilastossaan Kågeälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 10,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 79,6 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,67 m³/s . Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 9,8 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 81 m³/s . Suurin kuukausittainen keskivirtaama 80 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 0,5 m³/s maaliskuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.

Lähteet Huomautuksia

Viitteet

*