Jääkiekko (vanh. myös jäähockey) on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa. Kaukalossa pelaa tavallisessa pelitilanteessa toisiaan vastaan kaksi kuusihenkistä joukkuetta.
Yhdestä joukkueesta on tavanomaisessa pelitilanteessa kentällä yksi kentällinen eli yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Joukkueeseen kuuluu yleensä kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Hyökkäyskolmikkoa kutsutaan nimityksellä hyökkäysketju tai vain ketju.
Molemmilla joukkueilla on kaukalossa oma maali, jonka edustalla on maalialue, joka on merkattu reunasta punaisella viivalla ja sisältä vaalean sinisellä alueella. Maali on metallikehikko, jossa on verkko katossa ja kaikilla muilla sivuilla paitsi etusivulla. Joukkueet yrittävät luistimilla liikkuen ja jääkiekkomailoja käyttäen tehdä maalin eli siirtää pelivälineenä toimivan kumisen kiekon maalivahdin ohi vastustajan maaliin sekä vastaavasti puolustaa omaa maaliaan, jotta vastustaja ei siirrä kiekkoa sinne. Kun peli loppuu, voittaja on enemmän maaleja tehnyt joukkue.
Maailmalla jääkiekko on suosittua erityisesti pohjoisissa maissa, kuten alkuperämaassaan Kanadassa. Suomessa jääkiekko on joukkuelajeista kaikkein suosituin sekä harrastajamäärältään toiseksi suurin jalkapallon jälkeen.
Historia
pienois|Jääkiekko-ottelu McGillin yliopistossa Montrealissa vuonna 1901. Jääkiekko syntyi Kanadassa eurooppalaissiirtolaisten tuomien shintyn, hurlingin ja jääpallon kaltaisten pelien muunnelmana. Ensimmäiset kirjalliset maininnat jäällä pelatuista joukkuepallopeleistä ovat vuoden 1800 tietämiltä. Brittiläiset sotilaat ryhtyivät ensimmäisenä pelaamaan virallisia otteluita Kingstonissa ja Halifaxissa 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin pelaajamäärä oli yhdeksän.
Nykymuotoisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Kansainvälinen Jääkiekkoliitto julisti Montrealin jääkiekon syntypaikaksi vuonna 2007.Täältä jääkiekko on lähtöisin. MTV Uutiset 14.5.2008. Viitattu 1.7.2022.
Ensimmäinen tunnettu jääkiekko-ottelu pelattiin 3. maaliskuuta 1874 Montreal Victoria Skating Ringissä, ja tätä päivämäärää pidetään jääkiekon epävirallisena syntymäpäivänä. Alkuaikoina kentällä oli viisitoista ja yhdeksän pelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ja myöhemmin kuuteen, ja tätä sääntöä noudatetaan yhä. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain taaksepäin. Erona nykyiseen on myös se, että vaihtoja ei käytetty, vaan jäällä olivat samat pelaajat ottelun alusta loppuun saakka.
Säännöt
pienois|vasen|Jääkiekkokaukalo. Lajin säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain ja maittain, ja ne ovat muuttuneet aikojen kuluessa merkittävästi. Suomessa, kuten lähes kaikissa muissakin maissa, käytetään Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sääntökirjaa. Suomessa näihin sääntöihin on kuitenkin muutamia harvoja poikkeuksia. NHL:ssä käytetään eri sääntöjä.
Kaukalon virallinen koko on 60 metriä (197 jalkaa) pitkä ja 25–30 metriä (82 jalkaa – 98 jalkaa, 5 tuumaa) leveä. Kaukalon nurkkien kaaren pitää olla säteeltään 7,0–8,5 metriä (23–28 jalkaa). IIHF:n kisoissa kaikki muutokset näihin mittoihin edellyttävät IIHF:n hyväksyntää. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 17 metriä ja siniviivojen etäisyys toisistaan on myös 17 metriä. NHL:n sääntöjen mukaan kaukalon suurin sallittu pituus on 61 metriä, leveys 26 metriä. Maaliviivojen etäisyys lähimmästä siniviivasta on 19,3 metriä, ja siniviivojen etäisyys toisistaan on 15 metriä. Pohjois-Amerikan sarjoissa kaukalot ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin Euroopan sarjoissa. Kaukalon kulmat ovat aina pyöristetyt.
Maalin leveys on 1,83 metriä (72 tuumaa) ja korkeus 1,22 metriä (48 tuumaa) pylväiden sisäpuolelta mitattuna.
pienois|Jääkiekko-ottelu Turkuhalliissa. Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa kuusi pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun kuluessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua yleensä enintään 20 kenttäpelaajaa ja kaksi maalivahtia. Vähimmäismäärä on yksi kentällinen, eli yksi maalivahti ja viisi kenttäpelaajaa. Eri sarjojen säännöissä on eroavaisuuksia joukkueen minimi- ja maksimipelaajamäärissä, mutta kentällä on jokaisessa sarjassa normaalitilanteessa yhteensä 12 pelaajaa.
Pelin tavoitteena on saada kuminen musta pyöreä kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja massa 156–170 grammaa) vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa.
Peliaika voi olla periaatteessa mikä tahansa. Peliaika ja erien määrä määritellään sarjojen tai organisaatioiden säännöissä. Peliaika on yleisimmin 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on yleensä tehokasta, mikä tarkoittaa, että tuomarin keskeyttäessä pelin pelikello pysäytetään. Joissakin sarjoissa ja turnauksissa saatetaan pelata myös suoraa aikaa, jolloin pelikelloa ei pysäytetä pelikatkon ajaksi. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen yleensä 15–20 minuuttia, mutta juniori- ja harrastesarjoissa erätauko voi olla vain muutaman minuutin mittainen. Mikäli peli on varsinaisen peliajan jälkeen tasan, saatetaan peliä jatkaa jatkoajalla (yleensä 5 minuutin lisäaika) tai voittomaalikilpailulla, jota vanhastaan on kutsuttu rangaistuslaukauskilpailuksi. Peliä voidaan myös pelata käytännössä loputtomasti jatkoerillä, kunnes ratkaisu syntyy. Nämä säännöt kuitenkin vaihtelevat eri sarjoissa ja turnauksissa. Yleinen käytäntö ammattilaissarjoissa on, että runkosarjassa pelataan 5 minuutin jatkoaika kolmella kolmea tai neljällä neljää pelaajaa vastaan ja jos maalia ei synny, pelataan voittomaalikilpailu, mutta pudotuspeleissä pelataan jatkoaikaa maaliin asti viidellä viittä vastaan. Turnauksissa käytäntö vaihtelee, mutta jatkoaikojen määrä on yleensä rajattu.
Olennaisia pelitilannesääntöjä
pienois|pysty|Erotuomari on nostanut kätensä pystyyn, mikä merkitsee kotijoukkueen vaihtovuoroa (tässä tilanteessa, muuten olisi rangaistus). Paitsio: Hyökkäävän joukkueen pelaaja on paitsiossa, jos hän luistellessaan keskialueelta vastustajan puolustusalueelle ylittää vastustajan kenttäpuolen siniviivan ennen kiekkoa. Mikäli hyökkäävä joukkue toimittaa kiekon vastustajan puolustusalueelle, kun yksikin sen pelaaja on paitsiossa, ja joukkue saa kiekon haltuunsa, katkaisee tuomari pelin, jota jatketaan keskialueen aloituksella. Mikäli paitsio aiheutettiin syöttämällä kiekko yli siniviivan, aloitetaan peli syötön lähtökohdasta tai sitä lähimpänä olevasta aloituspisteestä. Mikäli hyökkäävä pelaaja on paitsiossa, kun kiekko ammutaan tarkoituksella kohti maalia, tai tuomari tulkitsee pelaajan muutoin aiheuttaneen tahallaan paitsion, on kyseessä tahallinen paitsio, jonka seurauksena peliä jatketaan hyökänneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Paitsiotilanne purkautuu ilman pelikatkoa, mikäli kaikki hyökkäävän joukkueen pelaajat poistuvat kiekkoon koskematta ja vastustajaa häiritsemättä vastustajan puolustusalueelta. Pitkä eli pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaajan lyödessä kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyalueelle siten, että kiekko ei kosketa matkallaan muihin pelaajiin tai heidän mailoihinsa, syntyy pitkä. Jos puolustava pelaaja on ehtimässä kiekkoon ensin, tuomari katkaisee pelin ja jatkaa sitä pitkän kiekon aiheuttaneen joukkueen puolustusalueen aloituksella. Joukkue, joka on lyönyt pitkän kiekon ei saa vaihtaa pelaajia ennen aloitusta, paitsi jos tilanteessa tuomitaan rangaistuksia. Pitkää kiekkoa ei tuomita, jos hyökkäävä pelaaja on ehtimässä kiekkoon ensin, tai jos tuomari katsoo kiekkoa tavoittelevan pelaajan hidastelevan tai väistelevän kiekkoa. Mikäli joukkue pelaa alivoimalla, ei sille tuomita pitkää kiekkoa. Aikalisä: Joukkueella on mahdollisuus ottaa yhden kerran ottelun aikana puolen minuutin mittainen aikalisä, jonka aikana valmentajat ehtivät antaa pelaajille ohjeita pelitaktiikkaa koskien. Kaikissa jääkiekkosarjoissa ei ole käytössä aikalisää. Maali syntyy, kun hyökkäävä joukkue saa kiekon kulkemaan sääntöjen mukaisesti maalipuiden välistä. Jotta maali voidaan hyväksyä, on tilanteen täytettävä muun muassa seuraavat ehdot: Tilanne, josta maali syntyi, ei saanut olla paitsio tai pitkä, kiekon pelasi maaliin a) hyökkäävä joukkue mailalla siten, ettei tilanteessa ohjattu kiekkoa kädellä, muulla vartalonosalla tai luistimella tarkoituksellisesti maaliin. Luistimesta kimpoamisessa ratkaiseva tekijä on potkuliike. Kaikkia muihin kohteisiin osumisia on edellettävä mailalla pelaaminen. Kiekkoa ei saa pelata maalin välittömässä läheisyydessä maalin yläriman tason yläpuolella olevalla mailalla. Lisäksi maalin, johon maali tehdään, on oltava täydellisesti paikallaan. Hyökkäävän joukkueen pelaajat eivät saa olla maalialueella ennen kiekkoa. b) Puolustava joukkue miten tahansa. Lisäksi maali voi syntyä ilman kiekon kulkemista maaliin. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa puolustava joukkue on poistanut maalivahtinsa ja aiheuttaa jollain rikkeellä hyökkäävälle joukkueelle rangaistuslaukauksen. Koska rangaistuslaukauksen tarkoitus on palauttaa kohtuullinen maalintekotilanne ja vastustajalla ei ollut maalivahtia, tuomitaan suoraan maali. Maali hylätään, jos yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy (lista ei täydellinen): Kiekko ei ylittänyt maaliviivaa kokonaan/kokonaisena Kiekko ylitti maaliviivan erän päättymisen jälkeen Maali oli pois paikaltaan, ennen kuin kiekko ylitti maaliviivan Maali voidaan kuitenkin hyväksyä, jos puolustavan joukkueen pelaaja aiheutti maalin siirtymisen Hyökkäävän joukkueen pelaaja tekee rangaistavan rikkeen ennen kiekon maaliin menoa ja peliä ei ehditty katkaista Hyökkäävän joukkueen pelaaja oli maalialueella ennen kiekkoa tai esti maalivahtia Kiekko kimposi tuomarista suoraan maaliin Maali tehtiin kädellä tai muulla vartalon osalla tarkoituksellisesti ohjaamalla Kiekon ohjaaminen maaliin luistinta kääntämällä on kuitenkin sallittu, jos siinä ei tapahdu potkuliikettä Maali tehtiin potkulaukauksella (tarkoittaa mailan potkaisemista ja siten kiekon saattamista liikkeeseen) Maali tehtiin korkealla mailalla (maalikehikon yläpuolella olevalla) Maali tehtiin maaliverkon (esim. sivuverkon) läpi Aiemmassa tilanteessa toisessa päässä syntyi hyväksyttävä maali (tai NHL:ssä myös hylättävä maali, jos kiekko ylitti maaliviivan), jota erotuomari ei huomannut, ja linjatuomari kertoi tämän myöhemmin tai se havaittiin videotarkistuksessa Peli oli katkaistu ennen maalia.
Lyhenteitä
AV = alivoima YV = ylivoima SR = siirretty rangaistus IM = ilman maalivahtia TM = tyhjä maali VT = tarkastettu videolta VM = voittomaali RL = rangaistuslaukaus TV = tasavajaa VL = voittomaalikilpailu TK = tehokatko (pidempi tauko pelissä, esimerkiksi mainosten aikana).
Varusteet
Peliasu koostuu numeroidusta pelipaidasta, jossa on yleensä pelaajan nimi selässä sekä pelihousuista ja pelisukista, jotka kaikki on erikseen suunniteltu jääkiekkoon.
pienois|Jääkiekkovarusteita. Kenttäpelaajan varusteisiin kuuluvat: Luistimet Polvisuojat Alasuoja Housut, joissa on yleensä muovilevystä tehtyjä suojia topatun kankaan sisällä Rintasuoja, johon kuuluu hartiasuojat Kyynärsuojat Hanskat Kaulasuoja on pakollinen varuste Suomen Jääkiekkoliiton sarjoissa. Kaulasuojan on oltava vähintään 6,5 cm (alle 160 cm:n pituisilla pelaajilla vähintään 5,0 cm) korkea CE-hyväksytty varuste. Kypärä Juniorisarjoissa (G-B) sekä naisten kaikissa sarjoissa on käytettävä kokokasvosuojusta, kaikissa miesten ja A-juniorien sarjoissa on käytettävä vähintään visiiriä (SJL). A-juniorien on käytettävä lisäksi tilausvalmisteista hammassuojaa, jos he käyttävät visiiriä. Kokokasvosuojuksen käyttäjän ei ole pakko käyttää hammassuojaa. Erillistä leukasuojaa näkee jääkiekossa enää harvoin. Valtaosa pelaajista käyttää myös hammassuojia. Maila.
pienois|Maalivahti varusteissaan.