thumb|Gisela Louise Marie Gisela (Gisella) Louise Marie (12. kesäkuuta 1856 Laxenburg, Itävalta – 27. heinäkuuta 1932 München) oli Itävallan arkkiherttuatar, Itävalta-Unkarin keisarin Frans Joosefin ja keisarinna Elisabetin tytär.
Gisela (tai Gisella, niin kuin hän itse kirjoitti nimensä) oli Frans Joosefin ja Elisabetin toinen yhteinen ja ensimmäinen eloonjäänyt lapsi. Keisariparin esikoinen Sophie Friedrike (1855–1857) kuoli jo kaksivuotiaana suolistotulehdukseen. Giselan jälkeen syntyi keisariparin ainoa poika Rudolf (1858–1889), jonka kanssa Giselalla oli erityisen läheinen suhde. Rudolfin rakkausdraaman päättyminen itsemurhaan 1889 oli Giselalle järkytys, josta hän ei koskaan oikein toipunut.
Koska keisarinna Elisabetia pidettiin liian nuorena ja kokemattomana keisariperheen perillisten kasvattajaksi, Giselan ja Rudolfin kasvatti paljolti heidän isoäitinsä, Frans Joosefin äiti Sophie, jonka hovinaiset kouluttivat Giselaa ankaran espanjalaistyylisen hovietiketin hengessä. Tämän johdosta Giselan suhde äitiinsä jäi etäiseksi, toisin kuin häntä ja Rudolfia paljon nuoremmalla pikkusisarella Marie Valeriella (1868–1924), joka pienestä pitäen kasvoi äitinsä Elisabetin hoivissa. Isäänsä Frans Joosefiin Giselalla oli läheisemmät välit, ja luonteeltaankin Giselan on kuvattu muistuttaneen tyynen järkevää isäänsä. Kasvatukseen kuului myös ratsastusta ja metsästystä, joita Habsburgit arvostivat, ja niissä Gisela kehittyi taitavaksi.
Jo 16-vuotiaana Gisela naitettiin Baijerin prinssi Leopoldin (1846–1930) kanssa. Leopoldin äiti, arkkiherttuatar Auguste Ferdinande, oli Habsburg-suvun toscanalaista haaraa, ja Leopold ja Gisela olivat siten pikkuserkukset. Prinssi Leopold oli upseerina ja innokkaana metsästäjänä Frans Joosefille mieleinen vävy. Keisari oli tyytyväinen tyttärensä avioliittoon ja antoi Müncheniin asettuvalle nuorelleparille avokätistä taloudellista tukea. Keisarinna Elisabet puolestaan ei juuri pitänyt yhteyttä Giselaan ja tämän perheeseen. Yhdessä kirjoittamistaan runoista, jotka tulivat julki vasta hänen kuoltuaan, hän nimittää tytärtään – jota ei pidetty erityisen viehättävän näköisenä – ”luisevaksi emakoksi” (rackerdürre Sau) ja tämän lapsia ”porsaiksi”.
Leopoldin perheessä sitä vastoin Giselan kerrotaan saaneen lämpimän vastaanoton, ja Giselan ja Leopoldin avioliittoa on kuvattu onnelliseksi. Sisarensa Marie Valerien lailla Gisela oli harras katolilainen ja omistautui hyväntekeväisyydelle. Hän perusti köyhien, kuuromykkien, sokeiden ja sairaiden tukisäätiöitä, ja ensimmäisen maailmansodan aikana hän järjesti palatsiinsa sairaalan, jossa itse avusti haavoittuneiden hoidossa. Hyväntekijän maine auttoi Giselaa ja hänen miestään tulemaan toimeen kansan kanssa ja sopeutumaan tavallisen kansalaisen elämään sodanjälkeisten mullistusten keskellä.
Giselan ja Leopoldin avioliitosta syntyi neljä lasta:
Elisabeth Maria Auguste (1874–1957), avioitui 1893 paroni Otto von Seefriedin kanssa; Auguste (1875–1964), avioitui 1893 Itävallan arkkiherttua Joosef Augustin kanssa; Georg (1880–1943), Baijerin prinssi, upseeri, sittemmin katolinen pappi; Konrad (1883–1969), Baijerin prinssi.
Vuonna 1923 Giselan ja Leopoldin kultahäitä vietettiin Münchenissä suurin juhlamenoin. Leopold kuoli 1930, ja vain kaksi vuotta myöhemmin Gisela seurasi miestään. Hänet haudattiin puolisonsa rinnalle Münchenin Mikaelinkirkkoon.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Itävallan kuninkaalliset Luokka:Habsburgin hallitsijasuku Luokka:Vuonna 1856 syntyneet Luokka:Vuonna 1932 kuolleet