Virrat () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Ruoveden pitäjästä erotettu kunta perustettiin vuoden 1868 alussa, perustamispäätös tehtiin vuonna 1867. Virrat muuttui maalaiskunnasta kauppalaksi 1. tammikuuta 1974, ja kauppalasta kaupungiksi 1. tammikuuta 1977. Virrat kuului aiemmin Vaasan lääniin, josta se siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1969 alussa.
Vuonna 1928 julkaistussa Pienessä tietosanakirjassa Virtain katsotaan kuuluvan Pohjois-Satakuntaan.https://runeberg.org/pieni/4/0735.html 1960-luvulla julkaistussa Uudessa tietosanakirjassa Virrat mainitaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvaksi. Vuoden 1968 Suomi-käsikirja määrittelee Virtain sijaitsevan Pirkanmaalla Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen rajoilla historiallisessa Satakunnassa.
Virroilla asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Virtain naapurikunnat ovat Alavus, Keuruu, Kihniö, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Seinäjoki, Ylöjärvi ja Ähtäri.
Virtain kirkko on rakennettu 1772–1774 kirkonrakentaja Antti Hakolan johdolla.Virtain kirkko Virtain seurakunta kuuluu Tampereen hiippakuntaan.
Nimi Virrat on Suomen kunnista ainoa, jolla on monikkomuotoinen nimi. Myös Virrat-nimeen liittyvät taivutusmuodot ovat omanlaisiaan: sitä taivutetaan ulkopaikallissijoissa: Virroilla, Virroilta, Virroille; nimen omistusmuoto kuuluu Virtain (ei Virtojen). Virtolainen tarkoittaa Virtain asukasta.
Historia Virroilta on löydetty muutamia noin 7 500 vuotta vanhoja esikeraamisen ajan kiviesineitä sekä yksi noin 4 500 vuotta vanha kampakeramiikan aikainen saviastia. Suomalaisia erämiehiä liikkui Virtain seudulla jo rautakaudella, mistä todistavat Härkösen kylän liepeiltä löydetyt keihäänkärjet ja miekkojen kappaleet. Myös lappalaisten arvellaan liikkuneen näillä seuduilla vielä varhaiskeskiajalla, minkä jälkeen yläsatakuntalaiset alkoivat harjoittaa täällä laajaa eränkäyntiä. Eräomistuksia oli Pirkkalan, Vesilahden ja Ylä-Sastamalan talollisilla. Kuningas Kustaa Vaasa lakkautti eräomistukset 1500-luvun puolivälissä.Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 445–447. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. .
Ensimmäiset uudisasukkaat asettuivat 1500-luvun puolivälin jälkeen Virtainkylään, Vaskivedelle, Liedenpohjaan ja Hauhuuseen. Vuonna 1570 Virroilla oli 25 veroa maksanutta taloa ja 1700-luvun alkuun mennessä taloluku oli kasvanut 47:ään. Virrat kuului alun perin Suur-Pirkkalasta erotettuun Ruoveden pitäjään, kunnes se liitettiin vuonna 1776 vasta perustettuun Vaasan lääniin[]. Virtain ensimmäinen kirkko rakennettiin 1650-luvulla.
Keisari Aleksanteri II määräsi vuonna 1858 Vaasan läänin maaherran suorittamaan Virtain seudulla tarpeelliset tutkimukset kaupungin perustamista varten. Suomen senaatti laaditutti kolme asemakaavaluonnosta, mutta kaupungin perustaminen jäi toteuttamatta. Vuonna 1886 perustettiin Killinkoskelle villankehräämö, joka muutettiin puuhiomoksi vuonna 1911. Tehtaan ympärille muodostuneen yhdyskunnan ansiosta Killinkoski kehittyi Virtain kirkonkylän kokoiseksi taajamaksi.
Suomen sodan aikana vääpeli Jakob Johan Rothin ja kersantti Carl Johan Spoofin johtama sissiosasto ryösti venäläisten sotajoukkojen varastoja (Rothin ja Spoofin sissiretki). Kansalaissodan aikana käytiin Vaskivedellä miltei yhtämittaisia taisteluja helmi- ja maaliskuussa 1918, ja niiden vuoksi punaisten oli peräännyttävä tästä rintamansa pohjoisimmasta tukikohdasta. Talvisodan aikana Virroilla toimi 10. sotasairaalan Killinkosken toipilaskoti.
Vuoden 1973 alussa Virtaihin liitettiin tuolloin lakkautetun ja pääosin Vilppulaan liitetyn Pohjaslahden kunnan luoteisosa, mm. Monoskylä. Virroilla siirryttiin peruskoulujärjestelmään syyslukukauden 1975 alussa.
Virroilla sattui tammikuussa 1979 vanhainkodin palo, jossa sai surmansa 27 vanhusta. Kyseessä on Suomen toiseksi eniten kuolonuhreja vaatinut palo vuonna 1966 tapahtuneen Lapinlahden kunnalliskodin tulipalon jälkeen.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 40. Helsinki: Otava, 1979. Tuhoutuneen vanhainkodin paikalla Jäähdyspohjan kylässä on vuonna 1989 paljastettu muistomerkki. Kotalan kylässä sijaitsee vuonna 1936 paljastettu karhunkaataja Martti Kitusen muistomerkki.
2000-luvulla
Killinkosken Osuuspankin sivukonttorin pankkiryöstö maaliskuussa 2009 ylitti kansallisen uutiskynnyksen. Ryöstäjä, keskisuomalainen mies, saatiin saman vuoden huhtikuussa kiinni asuinpaikkakunnaltaan Keski-Suomesta.
Virtain sote-yhtiön sote-palvelujen toimitus johti valtioneuvostotason käsittelyyn.
Vuonna 2020 joulukuussa Perinnekylän alueelle ilmestyi selittämätön metallipylväs-monoliitti, joka myöhemmin löytyi Toisvedestä.
Maantiede Luonto Virtain maisemakuvassa on nähtävissä keskisuomalaisia piirteitä harvoine, lähinnä järvien rannoille keskittyneine asutuksineen, laajoine metsäalueineen ja suurine maaston korkeuseroineen. Korkeimmat mäkien huiput ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. Suuri vedenjakaja Suomenselkä kulkee Virtain luoteisosan poikki. Alkuperäistä metsää, järviä ja luontoa on runsaasti. Pari kilometriä keskustasta Ruoveden suuntaan, Kantatie 66:n varrella, ovat luonnonnähtävyytenä tunnetut Torisevan rotkojärvet. Järviä kunnan alueella on kaikkiaan 269 ja sisävesiä on kunnan pinta-alasta 10,5 %. Järvistä suurimmat ovat Vaskivesi–Visuvesi, Toisvesi ja Seinäjärvi.Virrat Järviwikissä. Viitattu 2.8.2014. Virtain järvet kuuluvat pääosin Kokemäenjoen vesistön latvavesiin Ähtärin ja Pihlajaveden reitteihin. Luoteessa sijaitseva Seinäjärvi ja sen lähijärvet laskevat Seinäjokea myöten Kyrönjokeen, joka puolestaan laskee Pohjanlahteen Vaasan itäpuolella. Palolammintiellä sijaitsee luonnonnähtävyys syvä Palolammin rotkoluoma kallioineen.
Aluerakenne Kylät Herranen Härkönen Jäähdyspohja IkkalaKyläyhdistys Killinkoski KoroKyläyhdistys Kotala KurjenkyläKyläyhdistys Lahdenkylä LiedenpohjaKyläyhdistys Monoskylä Ohtola Rantakunta Vaskivesi VaskuuKyläyhdistys Äijänneva
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Virroilla oli 6 844 asukasta, joista 3 492 asui taajamassa, 3 307 haja-asutusalueilla ja 45:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Virtain taajama-aste on 51,4 %. Kunnassa on kaksi taajamaa, Virtain keskustaajama ja Killinkoski.
Virrat kirjallisuudessa
Niemi, Jussi V. : Työväenyhdistystoimintaa Virroilla 115 vuotta, Printek Oy, Keuruu.
Virrat esiintyy kirjallisuudessa mm. useissa Teuvo Saavalaisen romaaneissa sekä Kauno Vuorenpään kansalaissotaa käsittelevässä kirjassa Virrat 1918.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien.
Hallinto ja politiikka Valtuusto Virtain valtuuston paikkajakauma kaudella 2025–2029: Kesk.: 8 Virtain Valtin yhteislista: 6 SDP: 5 PS: 3 Vas.: 2 Kok.: 2 KD: 1 Yhteensä: 27
Lähde: Oikeusministeriö
Eduskuntavaalit 2023
Alla on esitetty eduskuntapuolueiden kannatus Virroilla vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Suluissa on puoluen kannatus vuoden 2019 vaaleissa. Suomen Keskusta: 25,4 % (31,0 %) Perussuomalaiset: 24,0 % (16,5 %) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue: 21,2 % (18,8 %) Kansallinen Kokoomus: 10,6 % (10,0 %) Suomen Kristillisdemokraatit (KD): 9,6 % (6,9 %) Vasemmistoliitto: 5,2 % (8,5 %) Vihreä liitto: 1,5 % (3,7 %) Liike Nyt: 1,1 % (1,0 %) Suomen ruotsalainen kansanpuolue: 0,1 % (0,0 %)
Ystävyyskaupungit Aulum-Haderup, Tanska Gol, Norja Årjäng, Ruotsi
Talous ja elinkeinot Virrat on rakenteellisesti teollistunut maatalouskunta. Virroilla merkittävä osa elinkeinorakenteesta on maataloudessa, mutta Virroilla on myös laajalti pienteollisuutta. Myös matkailu on Virroilla merkittävä elinkeino.
Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|oikea|Virtain keskustaa Virtaintieltä nähtynä. Kunta on hyvien tieyhteyksien varrella Tampereen, Porin ja Jyväskylän välimaastossa. Keskustan tuntumassa risteävät Porin ja Jyväskylän välinen valtatie 23, Oriveden ja Lapuan välinen kantatie 66, Killinkosken kautta Ähtäriin ja edelleen Pietarsaareen kulkeva kantatie 68 sekä Tampereelta Näsijärven länsipuolitse tuleva kantatie 65. Alueella on runsaasti pienteollisuutta ja kauppoja. Tuurin kyläkauppa, Ähtärin eläinpuisto, Herraskosken kanava ja Perinnekylä ovat lyhyen ajomatkan päässä.
Kaupungin läpi kulkee vuonna 1938 käyttöön otettu Haapamäki–Pori-rata, josta suurin osa lakkautettu vuonna 1985. Henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1981 ja viimeinen juna kulki kaupungin läpi 27. joulukuuta 1984. Nykyisin lähimmät rautatieasemat sijaitsevat niin sanotulla vanhalla Pohjanmaan radalla (Haapamäki–Seinäjoki-rata) Haapamäellä ja Ähtärissä. Tampereelta Virroille johtaa sisävesireitti, Runoilijan tie.
Välimatkat Vaikka Virtain sijainti on keskeinen ja liikenneyhteydet hyvät, välimatkat ovat pitkähköt lähikuntiin. Virrat sijaitsee Seinäjoen, Jyväskylän, Porin sekä Tampereen väliin jäävällä alueella. Lähin kaupunkikeskus on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan puolella. Tuurin matkailukeskukseen on matkaa 51 kilometriä.
Teiden päätepisteet 23px Helsinki 285 km 23px Kouvola 276 km 23px Hanko 385 km 23px Turku 255 km 23px Vaasa 174 km 23px Kalajoki 279 km 23px Varkaus 242 km 23px Joensuu 361 km 23px Kajaani 401 km 23px Oulu 417 km 23px Kuusamo 626 km 23px Rovaniemi 637 km 23px Utsjoki 1087 km 23px Enontekiön Kilpisjärvi 1005 km
Lähimmät maakuntakeskukset 23px Seinäjoki 90 km 23px Tampere 105 km 23px Jyväskylä 114 km 23px Pori 152 km
Lähikunnat 23px Ruovesi 37 kmhttps://reittikartta.net/jaettu/Virrat%2FRuovesi 23px Ähtäri 41 kmhttps://www.google.fi/maps/@64.8929581,26.0218001,5z?hl=fi 23px Alavus 43 km 23px Keuruu 54 km 23px Parkano 60 km 23px Mänttä-Vilppula 61 km 23px Jalasjärvi 69 km
Lähimmät rautatieasemat 23px Keuruun Haapamäen rautatieasema 41 km 23px Ähtärin rautatieasema 41 km 23px Alavuden rautatieasema 46 km 23px Parkanon rautatieasema 53 km
Sisäiset välimatkat pienoiskuva|oikea|Yläinen Torisevajärvi Kirkonkylästä Liedenpohjaan 18 km Kirkonkylästä Killinkoskelle 20 km Kirkonkylästä Kotalaan 16 km Kirkonkylästä Koroon 13 km Kirkonkylästä Vaskivedelle 21 km Kirkonkylästä Kurjenkylään 24 km
Kulttuuri Juhannuskunta Virrat on Suomen ”virallinen” Juhannuskaupunki – tavaramerkki on rekisteröity 31. heinäkuuta 2002.Patentti- ja rekisterihallitus Juhannusjulistus lähetetään Virroilta joka juhannusaatto kello 18.00. Runomuotoinen juhannusjulistushttp://www.juhannusvirrat.com/juhannusjulistus.htm on virtolaisen Markku Sorvarin kirjoittama. Aikaisempina vuosina julistus on ollut kuultavissa radiossa ja vuonna 2007 se lähetettiin suorana Yle TV2 -kanavalla. Virtain maine monipuolisena kesämökkikuntana on kasvanut tittelin myötä. Virroilla sijaitsee merkittävä osa Pirkanmaan loma-asunnoista. Vuosina 1984–1994 Virroilla järjestettiin myös juhannuksena nuorta yleisöä kymmentuhatpäisin kerännyt Rantarock.
Ruokakulttuuri Virtain pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lantusta ja muikuista keitetty lohkosoppa, imelletty ruispuolukkapuuro eli jälkiruokatirri sekä kuminalla maustettu varilimppu.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 79. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto Vuoden 2026 aluejaon mukaan Virroilla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Tarjanteen Seurakunta Ruoveden ja Virtain seurakunta perusti yhdessä Tarjanteen seurakunnan 1.1.2026.
Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Virroilla vuosina 1982 ja 2016.
Itsenäisinä helluntaiseurakuntina Virroilla toimivat Kurjenkylän helluntaiseurakunta ja Virtain helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Virtain alueella toimii Tampereen ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/tampereen-ortodoksinen-seurakunta
Merkittäviä ja tunnettuja Virroilla syntyneitä tai siellä vaikuttaneita
Kansanedustajia Harri Jaskari (s. 1964), kansanedustaja (Kok) Hilma Koivulahti-Lehto (1881–1955), kansanedustaja (SDP)