Taivassalo () on Suomen kunta, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on merialueita ja km² sisävesiä. Väestötiheys on asukasta/km².
Taivassalossa on eniten kalastajia koko Saaristomeren alueella.http://www.taivassalo.fi/?navi=0,29(luettu 18. syyskuuta 2006)
Historia Taivassalo mainitaan jo 1300-luvun dokumenteissa. Pyhän Ristin kirkko valmistui vuonna 1350. Taivassalolainen Maunu Särkilahti valittiin Turun piispaksi vuonna 1489.
Taivassalossa on useita keskiaikaisia kartanoita: Viiainen, Järppilä, Iso-Särkilä, Kahitluoto, Paltvuori, Ketarsalmi, Kunnarainen, Siusluoto, Laupunen ja Rahin Isokartano. Vuodesta 1638 kuninkaallinen postitie kulki reittiä Tukholma–Taivassalo–Turku. Tukholmaan vietiin silakkaa ja muita elintarvikkeita, ja sieltä tuotiin suolaa, tupakkaa ja rautaa.
Suomen sodan ensimmäisiin taisteluihin Suomessa kuului 16. toukokuuta 1808 Taivassalon Helsinginrannassa käyty taistelu.
Kustavi, Velkua ja Iniö itsenäistyivät Taivassalon pitäjästä 1900-luvun alussa.
Taivassalosta lähti vuosisadan vaihteessa yhteensä 900 ihmistä siirtolaiseksi Amerikkaan.
Taivassalon hautausmaalle on haudattu 71 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta.
Maantiede Taivassalon kunta sijaitsee Varsinais-Suomessa, Turun saaristossa. Sen naapurikunnat ovat Kustavi, Mynämäki, Naantali, Uusikaupunki ja Vehmaa. Mynämäen vastainen raja kulkee vedessä, kun muiden kanssa Taivassalolla on maarajaa. Entisiä naapurikuntia ovat Maskuun liitetty Askainen, Uuteenkaupunkiin liitetty Lokalahti, Mynämäkeen liitetty Mietoinen ja Naantaliin liitetty Velkua. Matkaa Turkuun on noin 50 km.
Taivassalossa on kolme järveä: Kuutniemenaukko, Mustajärvi, ja nimetön 2,75 hehtaarin järvi.
Taivassalossa on kaksi Natura-kohdetta, tammimetsää ja kallioketoja sisältävä Orikvuori ja matalien merenlahtien muodostama Kolkanaukko.
Aiemmin Taivassalo on ollut saari, mutta on maankohoamisen takia kasvanut kiinni mantereeseen. pienoiskuva|Venäjän armeijan sotilaskartoittajien tekemässä Senaatin kartaston kartassa vuodelta 1882 Taivassalo näkyy vielä saarena.|274x274px
Aluerakenne Kylät Ahainen, Hakkenpää, Halesmäki, Helsinki, Hilloinen, Huitila, Hurunkorpi, Huukainen, Hylkilä, Hyövelä, Ihattula, Inkeranta, Isokorpi, Isosärkilä, Järppilä, Järvenperä, Kahiluoto, Kaitainen, Karhula, Kaustio, Keräsaari, Ketarsalmi, Kirkonkylä, Koivisto, Kouvoinen, Kummila, Kurjala, Kyrö, Lahdenperä, Leikluoto, Lemmetyinen, Lempoinen, Liittinen, Marjunen, Mierla, Mussalo, Onnikmaa, Palo, Pappila, Paltvuori, Punttinen, Rouhu, Sannainen, Santala, Sarsala, Taipale, Tammisto, Toroinen, Touppa, Tuomarainen, Tuomoinen, Uskoinen, Uurna, Vainionperä, Vehas, Viianen, Vuorenpää, Vuorte, Vähäsärkilä. vuodelta 1696, maanmittari Olof Mörtin tekemä. Uskoisten kartta vuodelta 1699, sama tekijä.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Taivassalossa oli 1 654 asukasta, joista 640 asui taajamassa, 999 haja-asutusalueilla ja 15:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Taivassalon taajama-aste on 39,0 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Taivassalon kirkonkylä.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Taivassalon kunnanjohtaja on elokuusta 2023 alkaen Sanna Häkli. Taivassalon kunnanjohtajana toimi vuodesta 2001 alkaen maaliskuuhun 2023 Vesa Rantala. Valintansa aikoihin hän oli Suomen nuorin kunnanjohtaja, 26-vuotias.
Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa. Kaudella 2025–2029 keskustalla on kahdeksan paikkaa, kokoomuksella kuusi, perussuomalaisilla kaksi ja vasemmistoliitolla yksi.
Talous ja elinkeinot pienoiskuva|Taivassalon kunnan alueella on useita graniittikivilouhoksia.|275x275px
Taivassalosta louhitaan vientiin voimakkaan punaista tasarakeista graniittia.
Vuonna 2015 kunnassa oli 493 työpaikkaa. Niistä 17,4 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 52 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli lähes kuusi kertaa suurempi kuin koko maassa (3 %), vastaavasti palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %).
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Heikolan kuljetus ja Rannikon Merityö. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
Palvelut ja koulutus Taivassalon yhtenäiskoulussa opetetaan luokkia 1–9. Sen rakennus valmistui vuonna 2014. Sen yhteydessä on myös kirjasto ja liikuntahalli.
Kulttuuri Nähtävyydet thumb|Kaitaisten silta Pyhän Ristin kirkko Viiaisten kartanomuseo Järppilän kartano Muntin silta Kaitaisten silta Suuri Postitie Kyynelten kallio
Murre Taivassalon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Taivassalon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Taivassalon alaryhmään, jonka muodostavat Vehmaa, Lokalahti ja Kustavi.
Ruokakulttuuri Taivassalon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla silakkasoppa.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Taivassalossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Taivassalon seurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taivassalon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta
Tunnettuja asukkaita Milla Lahdenperä (s. 1974), kansanedustaja (kok.) Alfred Onninen (1876–1950), kauppaneuvos, syntynyt Taivassalossa Juho Rannikko (1873–1933), kansanedustaja (suom. ja kok.) Ari Salonen (s. 1957), pikajuoksija Reima Salonen (s. 1955), kilpakävelijä Anneli Sari (s. 1947), laulaja, syntynyt Taivassalossa Mauno Suoramaa (1919–1996), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Maunu Särkilahti (k. 1500), Turun piispa vuosina 1489–1500 Kosti Vehanen (1858–1887) toimittaja ja valtiopäivämies Virpi Vairinen (s. 1986) runoilija, syntynyt Taivassalossa
Katso myös Luettelo Taivassalon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Taivassalon kunnan kotisivut Tilastokeskus: Taivassalon avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit