Henry Charles Boucha (1. kesäkuuta 1951 Warroad, Minnesota – 18. syyskuuta 2023 Minneapolis, Minnesota) oli yhdysvaltalainen jääkiekkoilija ja syntyperäinen ojibwa-intiaani. Hän pelasi keskushyökkääjänä NHL:ssä kuuden kauden aikana 247 ottelua ja edusti maataan Sapporon olympialaisissa 1972, jossa joukkue voitti hopeaa.
Ura Koulusta asevoimien kautta olympiajoukkueeseen Boucha pelasi high school -aikoinaan koulunsa Warroad Warriors -joukkueessa. Hän oli joukkueen tähtipelaajia ja oli auttamassa sitä Minnesotan osavaltion mestaruusotteluun, jonka Warroad kuitenkin hävisi. Ottelua oli Met Centerissä seuraamassa 15 066 ihmistä, joka oli aikanaan Minnesotan high school -ennätys.
Boucha pelasi kauden 1969–70 juniorisarja WCJHL:n Winnipeg Jetsissä. Hänet valittiin 18-vuotiaana edustamaan Yhdysvaltoja MM-kilpailuihin 1970. Samana vuonna hänet värvättiin Yhdysvaltain maavoimiin. Hän palveli asevoimissa kahden vuoden ajan. Hän edusti samalla myös Yhdysvaltain maajoukkuetta ja pelasi MM-kilpailuissa 1971.
NHL-seura Detroit Red Wings varasi Bouchan vuoden 1971 varaustilaisuudessa. Hän palveli vielä tuolloin asevoimissa ja liittyi Red Wingsiin vasta Sapporon talviolympialaisten jälkeen. Boucha oli olympialaisten jääkiekkoturnauksessa voittamassa hopeaa Yhdysvalloille. Olympialaisten jälkeen myös WHA-liigan Minnesota Fighting Saints varasi hänet. Boucha oli koko varaustilaisuuden ensimmäinen valinta.
Ammattilaiseksi Boucha aloitti NHL-uransa Red Wingsissä ja teki heti tammikuussa 1973 ensimmäisessä ottelussaan maalin. Ensimmäisen vajaan kautensa aikana hän edusti Red Wingsiä 16 ottelussa. Toisella kaudella hänet valittiinkin joukkueen vuoden tulokkaaksi. Red Wingsissä hän pelasi kaikkiaan kolmen kauden aikana. Boucha kaupattiin ennen kauden 1974–1975 alkua Minnesota North Starsiin, josta tuli vaihdossa Danny Grant.
Loukkaantuminen ja uran päättyminen Kaudella 1974–1975 Boucha joutui Boston Bruinsin Dave Forbesin pahoinpitelemäksi. Forbes löi Bouchaa silmään mailan päällä ja hakkasi tämän päätä jäähän. Tapaus oli ensimmäinen, jossa jääkiekkoväkivallasta nostettiin syyte oikeudessa. Valamiehistö ei päässyt sopuun rangaistuksesta, joten Forbes vapautettiin syytteistä. Forbes sai NHL:ltä kymmenen ottelun pelikiellon, ja vuonna 1980 Boucha voitti miljoonan dollarin siviilikanteen.
Bouchan näkö ei palautunut hyökkäyksestä ennalleen, joten hänen jääkiekkouransa kärsi. Hän yritti palata kaukaloon ensiksi WHA:n Minnesota Fighting Saintsin paidassa kaudella 1975–1976, mutta seura lopetti toimintansa kesken kauden helmikuussa 1976. Boucha siirtyi NHL:n Kansas City Scoutsin riveihin, jossa pelasi loppukauden. Kansas Citykin oli vaikeuksissa ja muutti ennen seuraavan kauden alkua Denveriin, jossa Boucha pelasi vielä yhdeksän peliä, ennen kuin lopetti uransa.
Boucha käytti ensimmäisenä NHL:ssä otsanauhaa. 1995 hänet valittiin Yhdysvaltojen jääkiekon Hockey Hall of Fameen.
Tilastot 1965–1968 Warroad Warriors 1968–1969 Warroad Warriors 25 60 35 95 1969–1970 Winnipeg Jets WCJHL 51 27 26 53 37 14 6 3 9 37 MMB 7 4 1 5 4 1969–1970 Yhdysvallat 6 0 2 2 4 1970–1971 Yhdysvallat 39 23 26 49 12 MM 10 7 1 8 2 1971–1972 Yhdysvallat 47 37 52 89 82 OK 6 2 4 6 6 1971–1972 Detroit Red Wings NHL 16 1 0 1 2 1972–1973 Detroit Red Wings NHL 73 14 14 28 82 1972–1973 Virginia Wings AHL 7 3 2 5 9 1973–1974 Detroit Red Wings NHL 70 19 12 31 32 1974–1975 Minnesota North Stars NHL 51 15 14 29 23 1975–1976 Minnesota Fighting Saints WHA 36 15 20 35 47 1975–1976 Kansas City Scouts NHL 28 4 7 11 14 1976–1977 Colorado Rockies NHL 9 0 2 2 4 6 kautta yhteensä NHL 247 53 49 102 157 - - - - -
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Bouchan haastattelu
Luokka:Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Luokka:Yhdysvaltalaiset olympiamitalistit Luokka:Detroit Red Wingsin varaamat pelaajat Luokka:Vuonna 1951 syntyneet Luokka:Vuonna 2023 kuolleet