Albert Kerttula (1. helmikuuta 1864 Toholampi – 15. elokuuta 1921 Savonlinna) oli suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli ensin Kansanteatterissa ja sittemmin Suomalaisessa Maaseututeatterissa, jonka kantaviin voimiin hän kuului. Kerttulan taiteellinen rekisteri ulottui syvästä tragiikasta hilpeään komiikkaan.Veistäjä, s. 41Albert Kerttula, Karjala, 16.08.1921, nro 187, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Ura Kerttula muutti perheensä mukana Viipuriin vuonna 1878. Hän meni sotapalvelukseen Viipurin pataljoonaan 1883 ja aikoi sotilasuralle, mutta innostui näyttämötaiteesta 1887, jolloin August Aspegren perusti Kansanteatterin. Kerttula oli Kansanteatterin palveluksessa kevääseen 1895, minkä jälkeen hän toimi pari vuotta konttorialalla. Syksyllä 1897 Kansanteatteri jakautui kahtia, ja Kerttula aloitti siellä ohjaajana. Syksyllä 1899 perustettiin Viipurin Kaupunginteatterin edeltäjä Suomalainen Maaseututeatteri. Kerttula toimi Maaseututeatterin näyttelijänä yhtäjaksoisesti kevääseen 1912, jolloin hän lopetti taiteellisen uransa.Veistäjä, s. 103
Kerttulan rooleja olivat muun muassa Kustaa Adolf näytelmässä Regina von Emmeritz, Hoppulainen näytelmässä Murtovarkaus ja Toppo näytelmässä Työmiehen vaimo. Kerttula näytteli myös Nummisuutarien Teemun, Eskon ja Topiaan, Seitsemän veljeksen Aapon ja Kihlauksen Eenokin.
Everstin rooli näytelmässä Koti arvioitiin Kerttulan parhaisiin: "Itsepintaisuuden, tulisuuden verhon takaa soi hellempi pohjasävy, joka tuli hyvin esille".Veistäjä, s. 75 Kerttula sai kiitosta myös Sevillan parturin Bartholona, mutta Kustaa Adolfin rooliin hänen äänivaransa eivät aivan riittäneet.Veistäjä, s. 88
Kerttula oli ulkonaisesti ryhdikäs. Hänen näyttelijänlaatunsa oli jossain määrin pateettinen ja puhetyylinsä staccato-puhetta, joten hän ei soveltunut rakastajanosiin.Veistäjä, s. 22 Monipuolisuutensa ja tunnollisen työskentelynsä ansiosta Kerttula oli suosittu ja käytetty näyttelijä. Hänen muistinsa heikkeni varhain ja hänen olemuksensa muuttui "lystikkään ukkomaiseksi" jo ennen 50 vuoden ikää. Maaseututeatterin johtokunta ei tarjonnut Kerttulalle välikirjaa enää keväällä 1912, minkä jälkeen tämä jätti näyttelijän uransa.
Teatterista lähdettyään Kerttula osti Savonlinnasta matkustajakoti Sataman. Hän oli välillä pari vuotta pois Savonlinnasta mutta palasi sinne takaisin ja osti saunalaitoksen, jonka hän omisti kuolemaansa saakka.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Suomen teatterihistoria 1890-luvulta vuoteen 1918
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1864 syntyneet Luokka:Vuonna 1921 kuolleet