Mittelspitz on saksalainen koirarotu, yksi viidestä saksanpystykorvarodusta. Vuosina 2021–2025 Suomessa rekisteröitiin 300–700 mittelspitzia vuosittain ja vuonna 2025 se oli 29. suosituin rotu.
Ulkonäkö Mittelspitzin säkäkorkeus vaihtelee 30–38 senttimetrin välillä. Rotuihanne on 34 sentin korkeus, josta hyväksytään neljän sentin poikkeama molempiin suuntiin. Rungon pituus on sama kuin säkäkorkeus. Rodun tunnusomaisia piirteitä ovat tuuhea, säänkestävä, pitkä turkki, pienet pystyt korvat, tuuhea häntä selän päälle kiertyneenä. Sen pää on niin sanotusti kettumainen. Värityksistä sallitaan lähes kaikki. Koiranäyttelyissä rotu arvostellaan väreittäin kolmessa ryhmässä: mustat ja ruskeat, valkoiset, sekä muunväriset.
Luonne ja käyttäytyminen
Rotu on valpas, seurallinen, uskollinen ja miellyttämisenhaluinen. Mittelspitz on uskollinen seura- ja vahtikoira, joka kiintyy hyvin voimakkaasti omistajaansa. Koira on vieraita kohtaan hieman epäluuloinen, mutta arkuutta tai aggressiivisuutta ei hyväksytä. Mittelspitz soveltuu erinomaisesti vahtikoiraksi ja saattaa olla herkkähaukkuinen.
Mittelspitzit tapaavat tulla hyvin toimeen lasten kanssa. Rotu on aktiivinen ja tarvitsee suhteellisen paljon aktivointia, vaikka ei kuitenkaan välttämättä joka päivä. Se pitää myös siitä, että saa käpertyä omistajansa viereen lepäämään. Suomessa on useita tottelevaisuusvalion arvon saavuttaneita mittelspitzejä.
Alkuperä Alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan mittelspitz on niin sanotuista suopystykorvista polveutuva vahtikoira, ja vielä 1800-luvun lopulla niitä saattoi nähdä hyvin yleisesti kaikkialla Saksassa tekemässä työtä, esimerkiksi ajurien vaunuvahteina. Maatiaiskoiran maine kävi kuitenkin mittelspitzin kohtaloksi, eikä sitä hyväksytty ensimmäisellä anomuksella roduksi. Rotu virallistui vasta vuonna 1969, jolloin se hyväksyttiin saksanpystykorvien viralliseen eri kokoisten muunnosten rotukirjoon. Pienemmät rodut pomeranian ja kleinspitz ja isompi keeshond olivat vuosien mittaan saavuttaneet laajempaa suosiota, mittelspitz sen sijaan harvinaistunut. Pikaisen elvytyksen jälkeen se on alkanut saavuttaa suurempaa suosiota.
Ensimmäinen Suomeen vuonna 1989 tuotu Mittelspitz oli väriltään valkoinen. Ensimmäinen pentue Suomessa kasvatettiin vuonna 1993. Ensimmäinen oranssi koira tuotiin Suomeen vuonna 1995 ja ensimmäinen kyseisen värin pentue syntyi vuonna 1996.
Terveys Mittelspitz elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, tapaturmat ja sydänsairaudet. Mittelspitzin merkittävimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, muutamat silmäsairaudet, lonkkaniveldysplasia, patellaluksaatio, kyynärniveldysplasia ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.
Johtuen mittelspitzin pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella. Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy lähinnä ylimääräisiä ripsiä (distichiasis) ja kaihia. pienoiskuva|Valkoinen mittelspitz Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 9 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja mittelspitzeja. Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa. Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 9 %:lla rodun edustajista. Luuston sairauksista huolestuttavin on kuitenkin lonkkaniveldysplasia. Vain noin 38 %:lla mittelspitzeistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A ja B), kun taas kohtalaista ja vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy 16 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D ja E). Mittelspitzin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto.
Yksi mittelspitzin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Eräs koirien ja myös mittelspitzin tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Saksanpystykorvat eivät ole sisäsiittoisia koirarotuja verrattuna muihin koirarotuihin.Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Mittelspitzin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 15 %.
Lähteet Kennelliiton rotumääritelmä (PDF) Suomen Mittelspitz ry Suomen Saksanpystykorvaharrastajat SAPY ry KoiraNet-jalostustietojärjestelmä
Viitteet
Luokka:FCI 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat Luokka:SKL 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat Luokka:Pystykorvat Luokka:Saksalaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit