Henry Gibson (1822–1881) oli valtionagronomi Suomessa. Hän oli skotlantilaissyntyinen ja muutti ensin kynnönneuvojaksi Degeberga jordbruksskolaan Ruotsiin ja sittemmin 1859 Suomeen, jossaLars Zilliacus, Finska Hushållningssällskapets arkiv och skrifter II, s. 125 Åbo Akademis förlag, 2003 Julkaisussa virheellinen Isbn-tunnista 952-765-110-4 hän ja Holsteinista 1850-luvun lopulla Suomeen muuttanut Carl Hornbostel saivat ensimmäiset Suomen valtionagronomin viratHornbostel, Carl Tietosanakirja osa 2, palsta 590, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1911. Gibsonin, samoin kuin toistenkin valtionagronomien, työ käsitti etupäässä kiertosuunnitteluja ja yleisiä tilanhoito-, osaksi myös salaojitussuunnitteluja suurtiloilla. Usein hän johti töitä itse. Käytännölliseen maatalouteen hän olikin hyvin perehtynyt, mutta hänen teoreettiset tietonsa olivat verrattain heikot. Hän työskenteli pääasiallisesti Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lääneissä, ja monilla tiloilla hän vaikutti huomattavalla tavalla maatalouden kehitykseen, varsinkin kokonaistuotannon kohoamiseen.Gibson, Henry Tietosanakirja osa 2, palsta 1458, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1910
Noormarkun vesisahaa pidetään Gibsonin suunnittelemana.Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset, RKY, Museovirasto, viitattu 12.4.2020 Hän on suunnitellut ruukkialueelle Noormarkun ensimmäisen kansakoulunMarianna Lehtiö, Koivukujan ja Huvikummun Päiväkotien varajohtajan opas s. 24 Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2019, viitattu 12.4.2020 sekä Leineperiin useita rakennuksia K. J. Lönegrenin toimeksiannosta.Leineperin osayleiskaavan selostus, ehdotus 17.10.2006 Ulvilan kaupunki, viitattu 12.4.2020
Lähteet
Luokka:Skotlantilaiset henkilöt Luokka:Suomen skotlantilaiset Luokka:Suomalaiset valtionagronomit Luokka:Vuonna 1822 syntyneet Luokka:Vuonna 1881 kuolleet