Ekspressiivinen taideterapia on monitaiteellinen taideterapian laji jossa yhdistellään useita eri ilmaisumuotoja esimerkiksi kuvataidetta, musiikkia, teatteria, runoutta, tanssia tai muita taiteen muotoja. Käytössä ovat siis kaikkien taiteiden kielet, ja eri taiteenlajien välillä voidaan liikkua intermodaalisesti. Ekspressiivistä taideterapiaa käytetään ryhmä- tai yksilöterapiassa. Luova prosessi on vähintään yhtä tärkeä kuin lopputulos, ja kumpaakin voidaan tarkastella taidetyöskentelyn jälkeen. Hyötyäkseen taideterapiasta ei tarvitse olla taiteellista taustaa tai koulutusta, eikä mitään tarvitse osata etukäteen. Terapeuttinen taidetyöskentely suunnitellaan sellaiseksi, että kuka tahansa voi osallistua sen tekemiseen. Asiakas ja terapeutti etsivät yhdessä ne taiteelliset ilmaisumuodot, jotka sopivat asiakkaalle parhaiten. Taiteiden väliseen siirtymään kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi ensin voidaan aloittaa kehosta nousevasta liikkeestä, joka siirretään väriliiduilla paperille, josta jatketaan maalauksen tekemiseen. Maalauksesta voidaan kirjoittaa tai tehdä musiikkia. Työskentely voi polveilla eri taiteiden välillä asiakkaan ilmaisutarpeen ja -tapojen mukaan. Taideterapia on turvallinen tapa kokeilla uusia tapoja ilmaista itseään ja terapeuttisessa taidetyöskentelyssä voi turvallisesti kokeilla myös itselle epätyypillisiä toimintatapoja. Esimerkiksi tarkka ja järjestelmällinen ihminen voi kokeilla, millaiselta tuntuu kokemus sotkea isolla pensselillä.

Historia Ekspressiivinen taideterapia sai alkunsa USA:ssa 1970-luvulla, kun ryhmä taiteilijoita ja terapeutteja alkoi pohtia, kuinka yhdistää eri taideterapiat. Ekspressiivisen taideterapian kehittivät 1970-80 -luvuilla Lesley Collegessa, Bostonissa opettajina toimineet taideterapeutit Paolo Knill (musiikki), Shaun McNiff (kuvataide), Norma Canner (tanssi ja liike) ja Elizabeth McKim (runous ja kirjoittaminen). He alkoivat pohtia, miksi asiakkaan pitäisi vaihtaa terapiaa ja terapeuttia, jos hän tahtoisi ilmaista itseään ja työstää asioitaan esimerkiksi kuvan sijasta tanssilla. He pohtivat myös, mitä asiakas hyötyisi monitaiteisesta työskentelystä ja millä tavalla eri taiteiden käyttö auttaisi asiakasta enemmän. Tästä kysymyksenasettelusta kehittyi ekspressiivinen taideterapia ja sen intermodaalinen teoria (teoria taiteidenvälisyydestä).

Ekspressiivisen taideterapian instituutteja alettiin perustaa eri puolille maailmaa 1980-luvulla. Eurooppaan syntyi keskuksia ensin Sveitsiin, Hollantiin, Ruotsiin, Tanskaan, Norjaan ja Saksaan. USA ja Kanada saivat myös omat koulutuskeskuksena. 1990-luvulla Suomeen perustettiin Instituutti Inartes. Samoihin aikoihin instituutteja perustettiin Israeliin, Espanjaan ja ranskankieliseen Sveitsiin. Nykyään ekspressiivisen taideterapian koulutusorganisaatioita on Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.

Teoreettinen viitekehys Ekspressiivinen taideterapia pohjautuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jonka mukaan ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija. Taideterapian tarkastelukulma on fenomenologinen: asioita ei lähestytä ongelma-ajattelun kautta vaan niitä tutkitaan mielenkiintoisina ilmiöinä. Taiteellista työskentelyä tarkastellaan analogisena elämän kanssa.

Ekspressiivinen taideterapia ei nojaa mihinkään psykoterapeuttiseen viitekehykseen vaan on fenomenologinen (ilmiöpohjainen) menetelmä. Terapeutti ei tulkitse asiakkaan/potilaan tekemiä teoksia, vaan asiakas/potilas itse tekee tulkinnat ja merkityksenannot. Terapeutti auttaa prosessia kysymyksillä, jotka auttavat havainnoimaan prosessia ja kehollisia ja tunneaistimuksia. Työskentely kehollisesti ja aistisesti pelkän tunteista ja kokemuksista puhumisen sijaan antaa tilaa työstää kokemuksia ja tunteita ilman järkeistämistä ja logiikkaa. Luovuudelle on tilaa, jolloin tekijän kokemukseksi voi nousta asioita, joihin järkeilyllä ja logiikalla ei pääse. Tämä tunnetaan ekspressiivisessä taideterapiassa ns. poieettisena tietona, eli tekemällä saavutettavana tietona.

Kehittäjät Keskeisimpiä ekspressiivisen taideterapian kehittäjiä ovat olleet Paolo Knill, Shaun McNiff, Steven K. Levine, Ellen G. Levine, Margo Fuchs ja Marcus Scott-Alexander. Cathy Malchiodi on edistänyt merkittävästi alan tutkimusta ja käytäntöjä sekä julkaissut useita kirjoja ekspressiivisestä taideterapiasta.

Keskeisiä käsitteitä Low skill, high sensitivity Art as a way of knowing Trust the process, Luota prosessiin Play space, leikkitila Poiesis, Poieettinen tieto

Opiskelu European Graduate School Lesley University Muurlan opisto Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto Helsingin taideterapiakeskus Roiha Instituutti Inartes Instituutti Lähteet

Aiheesta muualla

International Expressive Arts Therapy Association. https://www.ieata.org/ Division of Art, Health, and Society at the European Graduate School. https://ahs.egs.edu/ https://www.verywellmind.com/expressive-arts-therapy-definition-types-techniques-and-efficacy-5197564

Kirjallisuutta

Ashley Meyer DeMott, Melinda: Repatriation and Testimony. Expressive Arts Therapy. A phenomenological study of Bosnian war refugees with focus on returning home. ISBN 978-82-8122-016-4

Atkins, Sally (et al.) 2003: Expressive Arts Therapy. Creative Process in Art and Life. Parkway Pbls Inc, Boone, North-Carolina.

Atkins, Sally – Snyder, Melia 2017: Nature Based Expressive Therapy. Integrating the Expressive Arts and Ecotherapy. Jessica Kingsley, Lontoo. Atkins, Sally – Fuchs Knill, Margo 2020: Poetry in Expressive Arts. Supporting Resilience through Poetic Writing. Jessica Kingsley, Lontoo. Atkins, Sally – Eberhart, Helbert 2014: Presence and Process in Expressive Arts Work: At the Edge of Wonder. Jessica Kingsley, Lontoo.

Aura, Laura 2021: Jos saisin kosketuksen luovuuteeni. Fenomenologistaiteellinen tutkimus yliopisto-opiskelijoiden matkanteosta ekspressiiviseen taideterapiaan pohjaavassa oppimisen ympäristössä. Taidekasvatuksen väitöskirja. Jyväskylän Yliopisto. ​

Demircioglu, Beliz 2019. Improvisation in the Expressive and Performing Arts – The relationship between shaping and letting-go. Jessica Kingsley Publishers.

Fuchs-Knill, Margo 2004: To Day. Poems & Poetics. EGS Press, Toronto, Kanada.

Halprin, Daria 2003: The Expressive Body in Life, Art and Therapy. Working with Movement, Metaphor and Meaning. Jessica Kingsley, Lontoo.

Harjunkoski, Sirpa-Maija 2012: Taide voimauttaa – kuvien ja sanojen maailma taidepainotteisessa työnohjauksessa, teoksessa Laine, Pia (toim) 2012: Luovuutta työhön. Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin ja työnohjauksen menetelminä. Unipress, Helsinki.

Hinz, Lisa D. 2019: Expressive Therapies Continuum – A framework for using art in therapy. Routledge.

Hösli, Elisabeth K. 2000: ”I have got something to say, but I don´t know your language yet!”. Intermodal learning in Multicultural Urban Education. Peter Lang Publishing, NY.

Knill, P. – Levine, Ellen G. – Levine, Stephen K. 2005: Principles and Practice of Expressive Arts Therapy. Toward a Therapeutic Aesthetics. Jessica Kingsley, Lontoo.

Knill, P. – Barba, H. – Fuchs, M. 2004: Minstrels of Soul. Intermodal Expressive Therapy. EGS Press, Toronto, Kanada.

Laine, Pia (toim) 2012: Luovuutta työhön. Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin ja työnohjauksen menetelminä. Unipress, Helsinki.

Levine, Ellen G. – Antze, Paul (ed) 2008: In Praise of Poiesis. The Arts and Human Existence. A Festschrift for Stephen K. Levine. EGS Press, Toronto, Kanada.

Levine, E. & Levine, S.K. (ed) 1998: Foundations of Expressive Arts Therapy. Theoretical and Clinical Perspectives. Jessica Kingsley, Lontoo.

Levine, E. & Levine, S.K. (ed) 2017: New Developments in Expressive Arts Therapy. The Play of Poiesis. Jessica Kingsley, Lontoo.

Levine, Ellen G. 1995: Tending the Fire. Studies in Art, Therapy & Creativity. Jessica Kingsley, Lontoo. Levine, Stephen K. 2019: Philosophy of Expressive Arts Therapy. Poiesis and the Therapeutic Imagination. Jessica Kingsley, Lontoo.

Levine, Stephen K. 2009: Trauma, Tragedy, Therapy. The Arts and Human Suffering. Jessica Kingsley, Lontoo.

Levine Stephen K. 2007: Song the Only Victory. Poetry Agains War. EGS Press, Toronto, Kanada.

Levine, S. (ed) 2002: Crossing Boundaries. Explorations in Therapy & the Festschrift for Paolo Knill. EGS Press, Toronto, Kanada.

Levine, Stephen K. 1992: Poiesis. The Language of Psychology and the Speech of the Soul. Jessica Kingsley, Lontoo.

Lybeck, Kirsi 2012: Työtä taiteella – ekspressiivisten taiteiden menetelmät työnohjauksessa, teoksessa Laine, Pia (toim) 2012: Luovuutta työhön. Taidelähtöiset menetelmät työhyvinvoinnin ja työnohjauksen menetelminä. Unipress, Helsinki.

Malchiodi, Cathy A. 2020. Trauma and Expressive Arts Therapy – Brain, body, and imagination in the healing process. Guilford Publications.

Malchiodi, Cathy A. ym. 2006: Expressive Therapies. Guilford Publications.

Malchiodi, Cathy A. ym. 2013: Art Therapy and Health Care. Guilford Press.​

Malchiodi, Cathy A. ym. 2018: The Handbook of Art Therapy and Digital Technology. Jessica Kingsley Publishers.

McNiff, Shaun 1992: Art as Medicine. Creating a Therapy of the Imagination. Shambhala, Lontoo.

McNiff, Shaun 1998: Art-based Research. Jessica Kingsley, Lontoo. McNiff, Shaun 2015: Imagination in Action: Secrets for Unleashing Creative Expression. Shambhala, Lontoo.

McNiff, Shaun 1998: Trust the Process. An artist´s guide to letting go. Shambhala, Lontoo.

Rankanen, Mimmu 2016: The visible spectrum: Participants' experiences of the process and impacts of art therapy. Taiteen laitoksen väitöskirja. Aalto Yliopisto.

Shenkel, Isabelle 2018: Being a Clown and The Expressive Arts. L´Harmattan.

Stenstrand, Kristina 2012: Så länge man har hälsan. En berättelse on sjukdomsbilder. Stenstrand, Kristina 2012: Kunhan terveyttä riittää. Kuinka sairauden kuvat syntyvät.

Poiesis. A Journal of the Arts and Communication. EGS Press, Toronto, Kanada. Tilaukset www.egspress.com

Luokka:Psykoterapia