Lennart Lauramaa, nimi alun perin Vieno Laurén, sitten Lennart Laurén (15. kesäkuuta 1913 Maaria – 8. heinäkuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja järjestäjä.Kalevi Koukkusen elämäkerta Lennart Lauramaasta EloNetissä
Kauppiasperheeseen syntynyt Lauramaa opiskeli tanssia Thelma Tuuloksen ja näyttelemistä Ester Lindgrenin johdolla. Hän oli näyttelijänä Suomen Työväen Teatterissa 1946–1949 ja Vallilan kesäteatterissa 1950–1957 sekä johtajana Tapanilan Työväen Näyttämöllä 1952–1954 ja näyttelijänä Operettiteatterissa 1960–1962. Hänellä oli myös noin puolensataa elokuvaroolia ja hän oli järjestäjänä kymmenessä elokuvassa. Lauramaa siirtyi järjestäjäksi Mainos-TV:hen 1963 ja hän esiintyi näyttelijänä tv-elokuvissa ja tv-sarjoissa. Lauramaa kuoli 1974 Helsingissä 61-vuotiaana.
Lauramaalla oli yksi päärooleista Mauri Sariolan romaaniin perustuneessa Susikoski-elokuvassa Kolmas laukaus (1959) jossa hän esitti asioitsija Anttilaa. Ensimmäinen elokuvarooli hänellä oli maisterina elokuvassa Minä elän (1946). Hän esiintyi elokuvatuottajana Jörn Donnerin elokuvassa Naisenkuvia (1970).
Elokuvarooleja Minä elän (1946), maisteri Professori Masa (1949), satamatyöläinen Varsovan laulu (1953), poliisi Se alkoi sateessa (1953), poliisi Niskavuoren Aarne (1954), autonkuljettaja Leena (1954), tavaratalon salapoliisi Olemme kaikki syyllisiä (1954), asianajaja Jokin ihmisessä (1956), sotilaskarkuri Muuan sulhasmies (1956), poliisi Ratkaisun päivät (1956), sotamies Sven Tuuva (1958), jääkäri Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959), konna Kolmas laukaus (1959), asioitsija Anttila Vatsa sisään, rinta ulos! (1959), ylikersantti Naisenkuvia (1970), elokuvatuottaja
Lähteet
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Vuonna 1913 syntyneet Luokka:Vuonna 1974 kuolleet