Adolf Ilmari Launis (ent. Lindberg, 3. joulukuuta 1881 Hämeenlinna – 10. huhtikuuta 1955 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti.Aikalaiskirja 1934Kuka kukin on 1954Ylioppilasmatrikkeli 1901, matrikkelinumero 27137
Ilmari Launiksen vanhemmat olivat talonomistaja, puuseppä Adolf Lindberg ja tämän kolmas vaimo Amanda Gustava Vikman (Ollila). Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1901 ja valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1905. Launis teki opintomatkoja Keski-Eurooppaan, Italiaan ja Englantiin 1906 sekä useita matkoja Euroopan maihin, Egyptiin, Palestiinaan ja Algeriaan.
Launiksella oli oma toimisto Espoon Leppävaarassa vuodesta 1906 ja vuodesta 1920 lähtien Helsingissä. Launis työskenteli 1920- ja 1930-luvuilla Yleisten rakennusten ylihallituksessa. Hän toimi vuodesta 1937 Kuopion piirin piiriarkkitehtina, kunnes erosi virasta vuonna 1948. Hän oli aikansa tuotteliaimpia kirkkorakennusten suunnittelijoita Suomessa, ja yhdessä Josef Stenbäckin kanssa hänen katsotaan hallinneen 1900-luvun alun kirkkoarkkitehtuuria. Hän suunnitteli muun muassa 16 kirkkoa ja uudisti esimerkiksi Juupajoen kirkon ja Lappeenrannan kirkon. Hän teki myös lasi- ja alttarimaalauksia.
Launis sovelsi suunnitelmissaan useita tyylejä ja liitti niihin elementtejä erilaisista suuntauksista.
Ilmari Launis oli naimisissa vuodesta 1910 Ester Reinilän kanssa. Ilmari Launiksen veli oli säveltäjä Armas Launis.
Töitä Kirkkoja Kihniön kirkko (1915–1917) Tarvasjoen kirkon korjaustyöt (1916) Valkjärven kirkko (1919) Vieremän kirkko (1919) Kalvolan kirkko (1919–1921) Pomarkun kirkko (1921) Pirkkalan vanha kirkko (1921) Konneveden kirkko (1923) Pornaisten kirkko (1924) Sammaljoen kirkko (1924) Tervon kirkko (1925) Huhtamon kirkko (1928) Vuokselan kirkko (1928–1929) Ylämaan kirkko (1931) Saaren kirkko (1933–1934) Lumivaaran kirkko (1934–1935) Paltamon kirkko (1946)
Alttaritauluja ja lasimaalauksia thumb|upright|Launiksen suunnittelema Heinolan maalaiskunnan vapaussodan sankarimuistomerkki Kodin ja isänmaan puolesta kaatuivat Heinolan hautausmaalla paljastettiin vuonna 1922. thumb|upright=0.5|Vapaussodan v. 1918 valkoisten muistomerkki Huittisissa paljastettiin 1920. Mietoisten kirkon alttaritaulu ja kirkon muutostyöt (1911) Juupajoen kirkon alttaritaulu (1915) Lapin kirkon alttarin lasimaalaus (1926) Lappajärven kirkon alttaritaulu (1915) Luvian kirkon alttaritaulu (1912) Terijoen kirkon alttaritaulu (1913) Salon kirkon lasimaalaukset ja kirkon muutostyöt (1927) Sonkajärven kirkon alttarin lasimaalaus (1910) Lumivaaran kirkon alttaritaulu (1935) Rengon kirkon alttaritaulu (1900-l alku)
Lähteet
Aiheesta muualla
Lumivaaran kirkon pohjapiirros ja kuvia siitä nykyasussaan Ilmari Launis : Suomalainen ylioppilastalo Pariisiin, Suomen Kuvalehti, 30.04.1938, nro 17, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomalaiset lasimaalarit Luokka:Kirkkojen suunnittelijat Luokka:Vuonna 1881 syntyneet Luokka:Vuonna 1955 kuolleet