Piikkiö () on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asui ihmistä, ja sen pinta-ala oli km², josta km² oli merialueita ja km² sisävesiä. Väestötiheys oli asukasta/km². Työttömyysaste kesäkuussa 2008 oli 4,0 %. Piikkiön kunta liitettiin 1. tammikuuta 2009 Kaarinan kaupunkiin. Kuntaliitoksen myötä Piikkiön seurakunta liittyi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään Kaarinasta erillisenä seurakuntana.
Ennen kuntaliitosta Piikkiön naapurikunnat olivat Kaarina, Lieto, Paimio, Parainen ja Sauvo. Turun ja Helsingin väliset junat pysähtyivät aiemmin Piikkiön rautatieasemalla.
Maantiede Piikkiö sijaitsee Piikkiönlahden rannalla Kaarinan itälaidalla, Paimion vastaisella rajalla. Vähävesinen Piikkiönjoki virtaa kunnan läpi ja laskee lahteen. Piikkiön eteläosa on Saaristomerta, jossa on muutama saari. Saarista suurin on Harvaluoto, johon ennen pääsi lossilla ja nykyään saari on yhdistetty mantereeseen v. 1998 käyttöön otetulla sillalla.
Liikenne Piikkiön kautta kulkevat valtatie 1, vanha valtatie eli seututie 110 sekä Turun ja Helsingin välinen rantarata. Piikkiöstä alkaa Turun ohitustie eli kantatie 40. Piikkiöstä on matkaa Turkuun 15 kilometriä, Saloon 35 kilometriä ja Helsinkiin 150 kilometriä. Lähin kaupallisen liikenteen lentokenttä on Turun lentoasema.
Piikkiön rautatieasema avattiin vuonna 1899 Turun ja Karjaan välisen rataosan käyttöönoton yhteydessä. Henkilöliikenne asemalla lopetettiin vuonna 1979, mutta sitä kokeiltiin vielä vuosina 1986–1987. Tavaraliikenne Piikkiön asemalla on jatkunut vielä 2000-luvulla, keskittyen pääosin puutavaran ja radan huoltotöissä käytettävän kiviaineksen lastaukseen.Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 41. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
Kyliä Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Bussila, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hepojoki, Hiirla, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso-Hepojoki, Isokartano (Storgård), Joensuu (Åminne), Kalainen, Kavalto, Kellarimäki, Kemperlä, Kierlä, Kirismäki, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Littoinen, Lyytikkylä, Makarla, Moisio, Niemi, Nunna, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila (Buckila), Puosta, Puurkankari, Raadelma, Ratsula, Rojola, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Toivonlinna (sijaitsee Hiirlan kylässä), Tuorla, Uitto, Villisi, Viukkala, Vähä-Hepojoki, Vähäkylä, Yltöinen.
Kirkon historiaa Piikkiö kirkkopitäjänä on Suomen vanhimpia. Tosin asiakirjoissa se mainitaan vasta vuonna 1331. Nykyistä harmaakivikirkkoa on edeltänyt puinen keskiaikainen kirkko ja kivisakaristo, joka on purettu. Kirkon suojeluspyhimys on ollut todennäköisesti Pyhä Nikolaus. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1755. Rakentamisessa lienee pääosin käytetty läheisen Kuusiston piispanlinnan raunioiden kiviä. Muistumana suojeluspyhimyksestä kirkon päätykolmiossa on kirjaimet S ja N. Kirkkoon on viimeksi tehty laajoja korjauksia vuonna 2003. Korjausten yhteydessä paljastui saarnastuolin seinämaalaus.
Vaakuna
Kunnan vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1955.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 168. Otava 1979, Helsinki. Piikkiön vaakunassa olevat "piikit" ovat suden hampaita ja niiden kärjessä olevat apilat kuvaavat maataloutta.
Nähtävyydet thumb|left|Fredrika Bremerin synnyinkoti Tuorlan kartano. Tuorlan kylässä, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen naapurustossa 110-tien varrella sijaitsee Tuorlan Majatalo. Se on 13 kilometrin päässä Turun keskustasta ja osa sen rakennuksista on rakennettu 1820-luvulla. Majatalossa on kahvila-ravintola, majoituspalveluita sekä pieni kauppa josta voi ostaa läheisten maatilojen sekä pienten valmistajien tuotteita.
Piikkiössä sijaitsee myös Linnavuoren retkeilyalue. Siellä on pronssikauden aikaisia hautaröykkiötä, muinaishautoja. Suurin niistä on Pohtionvuori, joka on samalla myös Piikkiön korkein paikka, sen korkein kohta on 79 metriä merenpinnan yläpuolella. Linnavuorelta on hyvät näkymät Piikkiöön ja aina Turkuun saakka.
Suomen paksuin tammi on Piikkiön Lyytikkylässä kasvava hyvin huonokuntoinen puu, joka on rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 m ympärysmitaltaan. Sen arvioidaan olevan yli tuhat vuotta vanha.Saarikoski, Sonja: HS kiersi Suomen oudoimmat nähtävyydet: Lähtisitkö Kusikivelle tai ufojärvelle? Helsingin Sanomat 27.7.2014. Viitattu 22.10.2014.
Piikkiön historiallisista kohteista Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Piikkiön kirkko ja pappila, Tuorlan maatalousoppilaitos, Suuri rantatie ja Pukkilan kartano.
Kulttuuri Murre Piikkiön alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Piikkiön murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän Halikon alaryhmään.
Ruokakulttuuri Piikkiön pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla Juuttaan Mantun veripalttu.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Ystävyyskuntia Kehtna, Viro Tranemo, Ruotsi Sovetski (Johannes), Venäjä
Kuvagalleria
Tunnettuja piikkiöläisiä Mikko Ahti, kilpatanssija ja tanssinopettaja Mikko Paatero (s. 1948), entinen poliisiylijohtaja ja Piikkiön piirin nimismies Piia Ristikankare, vuonna 1988 kadonnut teinityttö Taisto Tähkämaa (1924–2025), poliitikko ja maanviljelysneuvos Jenni Väänänen, o.s. Dahlman (s. 1981), malli
Lähteet
Aiheesta muualla
Piikkiön seurakunta Teppo-Pärnä, Viri: Piikkiön kulttuuriympäristö: kotiseutukirja. Lounais-Suomen ympäristökeskus : Piikkiön kunta, Edita, 1999. .
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit