Pietarsaaren kaupunginkirjasto on Pietarsaaressa toimiva kirjasto. Sen valikoimiin kuuluu muun muassa noin 197 600 kirjaa, joista noin puolet on ruotsinkielisiä, 10 000 musiikkiäänitettä ja 4 260 videotallennetta. Kirjastossa tehtiin vuonna 2018 yli 260 000 lainausta. Kirjastolla on kolme erikoiskokoelmaa: kotiseutukokoelma, kirjailija Anna Bondestamin kirjasto ja färsaarelaisen kirjallisuuden keskus.
Pietarsaaren kaupunginkirjasto perustettiin vuonna 1900. Se on toiminut historiansa aikana useissa tiloissa, muun muassa Malmin talossa. Nykyisiin toimitiloihinsa kirjasto muutti vuonna 1999.
Toiminta ja kokoelmat Pietarsaaren kaupunginkirjasto on Pietarsaarta palveleva kirjasto. Sieltä voi lainata kirjoja, musiikkia, elokuvia, e-kirjoja, lehtiä ja muuta aineistoa. Kirjastossa on tietokoneiden käyttömahdollisuus, lukupaikkoja ja langaton nettiyhteys. Kirjastossa järjestetään kirjailijailtoja, satutunteja, taidenäyttelyitä ja muuta ohjelmaa. Kaupunginkirjasto kuuluu kymmenen muun kunnallisen kirjaston kanssa Pohjanmaan länsirannikon Fredrika-kirjastoverkostoon.
Suomen yleisten kirjastojen tilastojen mukaan Pietarsaaren kaupunginkirjastossa oli vuonna 2018 noin 197 600 kirjaa. Niistä ruotsinkielisiä oli 98 300 ja suomenkielisiä 67 700. Kirjojen lukumäärä on laskenut 2010-luvun aikana, sillä vuonna 2010 kirjoja oli 191 200 ja vuonna 2013 yli 197 000. Musiikkiäänitteitä kirjastossa oli vuonna 2018 noin 10 000, videotallenteita 4 260.
Pietarsaaren kaupunginkirjastolla on kolme erikoiskokoelmaa. Kotiseutukokoelma on kokoelma pietarsaarelaisten kirjoittamaa kirjallisuutta sekä Pietarsaaren kaupunkia käsitteleviä kirjoja. Pietarsaarelaisen kirjailijan Anna Bondestamin kirjastoa säilytetään alkuperäisessä muodossaan Pietarsaaren kaupunginkirjastossa. Kirjasto on myös Färsaarten kirjallisuuden keskus Suomessa. Färsaari-kokoelma sisältää noin 900 nimikettä ja yli 1 100 nidettä.
Pietarsaaren kaupunginkirjastossa käytiin vuonna 2018 yli 120 000 kertaa ja tehtiin yli 260 000 lainausta. Kirjalainoja oli noin 220 000. Käynnit ja lainausmäärät ovat laskeneet 2010-luvulla, sillä vuonna 2010 tehtiin yli 330 000 lainausta ja yli 180 000 vierailua.
Historia 1900–1904 Kirjasto aloitti toimintansa kaupungintalon tiloissa 15. joulukuuta 1900.Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivu 87 Aloitteen kirjaston perustamiseksi teki postinhoitaja Emil Lilja.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 10 Alkuvuosikymmeninä kirjastotoimi rahoitettiin Malmin sivistysrahaston sekä anniskeluyhtiön avustuksilla.Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman 2015, sivu 88 Pohjarahaksi myönnettiin 5 000 markkaa ja kirjastonhoitajan palkkaan sekä kirjojen ostoon 1 000 markkaa vuodessa. Vuosimaksuksi määrättiin markka, kuukausimaksuksi 10 penniä ja kertamaksuksi 5 penniä yhtä teosta ja viikkoa kohti.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 11 Vuoden 1901 lopussa kirjojen kokonaismäärä oli 1 124Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 15, ja vuonna 1901 lainauksia tehtiin 6 853 kappaletta.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 16
1904–1913 Kirjasto muutti vuonna 1904 ruotsalaisen reaalioppikoulun tiloihin. Alkuvuosikymmeninä kirjaston asiakkaat eivät saaneet itse hakea haluamiaan kirjoja hyllystä, vaan kirjat piti etsiä julkaisuluettelosta. Tämän jälkeen piti ilmoittaa kirjan numero kirjastonhoitajalle, joka nouti kirjan hyllystä.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 17 Vuonna 1909 kirjakokoelmat jaettiin kymmeneen luokkaan Helsingin kaupunginkirjastossa käytössä olleen luokitusjärjestelmän mukaisesti.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 21 Kirjasto otti käyttöön yksikorttijärjestelmän, jossa kirjojen numerot kirjoitettiin lainaajan korttiin, joka jäi kirjastoon kuitiksi.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 21–22
1913–1972 thumb|Malmin talo. Kirjasto muutti vuonna 1913 Malmin taloon, mistä se sai käyttöönsä viisi huonetta: yhden lainaussalin, kaksi lukusalia ja kaksi työhuonetta.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 24 Muuttoajankohtana kirjoja oli 5 091, joista 4 067 oli ruotsiksi ja 1 024 suomeksi. Vuosien 1913–1920 lainausluvut olivat 14 000–18 500 per vuosi.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 25 Vuonna 1924 luovuttiin lainausmaksuista.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 28
Määrärahojen riittämättömyyden vuoksi kirjastolla oli 1920-luvulla vaikeuksia saada uusia kirjoja poistettujen tilalle. Asiaan tuli muutos vuonna 1929 voimaan astuneen kirjastolain myötä. Kirjastoille taattiin valtionapuna 50 prosenttia kirjallisuuden hankintakuluista.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 29 Vuonna 1933 valtionapu laski 35 prosenttiin ja enimmäissumma 30 000 markasta 24 000 markkaan. Kaupunginhallitus reagoi tähän vaatimalla, että kirjaston oli leikattava määrärahavaatimuksiaan 6 000 markalla. Lopulta päästiin yhteisymmärrykseen, että kirjamäärärahasta ei leikata.
Kirjasto oli vuonna 1933 suljettuna remontin vuoksi kuusi kuukautta. Remontin jälkeen luovuttiin vanhasta lainaustavasta, ja kaikki hyllyt olivat avoinna lainaajille.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 31 Lainojen määrä kasvoi tasaisesti vuoteen 1933 asti, jolloin lainattiin 21 816 kirjaa. Vuoden 1933 jälkeen lainojen määrä putosi vuosi vuodelta, vuonna 1938 lainattiin enää 14 171 kirjaa.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 33 Syyksi lainojen vähenemiselle arveltiin kirjamäärärahaa, joka pysyi noin kymmenen vuoden ajan 34 200 markassa. Summalla hankittiin vuosittain 350–400 kirjaa lainattavaksi, 50–150 kirjaa käsikirjastoon sekä noin 90 sanoma- ja aikakauslehteä. Poikkeuksen muodosti vuosi 1940, jolloin lainattiin 25 794 kirjaa.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 34 Vuonna 1947 Pietarsaari toimi Pohjanmaan ruotsinkielisen kirjastoyhdistyksen vuosikokouksen isäntänä.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 35
Kirjasto oli vuonna 1953 suljettuna kaksi ja puoli kuukautta, jolloin tehtiin kirjastoon muutoksia. Lehtilukusali siirrettiin pienempään huoneeseen, entisestä lehtilukusalista tuli lainaussali ja vanhaan lainaussaliin siirrettiin käsikirjastohuone. Vanhaan käsikirjastohuoneeseen tuli lasten osasto.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 39–40
Pietarsaari toimi vuonna 1960 Pohjanmaan ja Etelä-Suomen ruotsinkielisten kirjastoyhdistysten yhteisen kokouksen isäntänä. Vuonna 1962 voimaan astunut kirjastolaki takasi kaupungeissa toimiville kirjastoille valtionavun, joka vastasi kolmasosaa hyväksytyistä menoista. Suunnilleen saman verran luvattiin jo 1930-luvulla, mutta silloin sitä ei pystytty toteuttamaan.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 48 Vuonna 1962 kirjasto oli remontin vuoksi suljettuna juhannuksesta elokuun loppuun. Remontissa muun muassa asennettiin keskuslämmitys. Remontin yhteydessä järjesteltiin kalusteita uudelleen, millä pyrittiin tilojen tehokkaampaan hyödyntämiseen.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 53 Toukokuussa 1967 kaupunginkirjasto otti hoitaakseen Malmin aluesairaalan lainaustoiminnan. Pian tämän jälkeen kaupunginkirjasto alkoi toimittaa viikoittaisia kirjalähetyksiä Koivurinteen vanhainkotiin.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 55–56 Vuonna 1968 lainausluvut ylittivät ensimmäisen kerran sadantuhannen rajan.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 56
1972– Kirjasto toimi Malmin talossa 8. elokuuta 1972 asti ja avattiin uudelleen 28. elokuuta 1972 Raatihuoneenkadulla.Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivu 159 Muuton yhteydessä kirjaston pinta-ala laajeni 255 neliömetristä yli 800 neliömetriin.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 60 Kirjastoon avattiin vuonna 1973 musiikkiosasto, jossa oli kuusi levysoitinta. Seitsemäs levysoitin oli asennettu siirrettävään yksikköön. Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 66 Vuonna 1973 kirjastosta lainattiin 202 233 kirjaa. Seuraavana vuonna kirjastossa pidettiin Suomen ruotsinkielisen kirjailijayhdistyksen vuosikokous. 1970-luvulla laitoskirjasto koki muutoksia. Kirjavaunu kiersi Malmin aluesairaalassa vähintään kerran viikossa, perjantait oli varattu käynneille Koivurinteen vanhainkodissa sekä terveyskeskuksen vuodeosastolla.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 68 Koivurinne sai myös oman kirjahyllyn.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 69 Vuoden 1978 alussa kaupunginkirjasto otti hoitaakseen Östanlidin tuberkuloosiparantolan kirjaston, jossa oli noin 4 800 kirjan kokoelma. Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 69–70 Näkövammaisten yhdistyksen aloitteesta kaupunginkirjastoon hankittiin vuonna 1979 luku-TV, joka suurentaa tekstin suurikokoiseksi.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 71 Vuonna 1978 saavutti yhden päivän aikana lainattujen kirjojen määrä ensimmäistä kertaa tuhannen rajanJan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 75, ja vuonna 1979 lainattiin 302 000 kirjaa.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivu 74
Vuonna 1987 alettiin kehittää kirjaston tietotekniikkaa.Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivut 159–160 Vuonna 1988 Pietarsaaren kirjasto sai Färsaarten kirjallisuuden kokoelman osana Pohjoismaiden ministerineuvoston kirjallisuuden hanketta. Hankkeen tarkoituksena oli edistää pohjoismaisen kirjallisuuden lukemista sekä alkuperäiskielillä että käännöksinä.Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 2002, sivu 160 Kirjasto on toiminut nykyisessä osoitteessaan Runeberginkatu 12:ssa vuodesta 1999 lähtien. Kirjaston nykyisissä tiloissa on hyötypinta-alaa 2513 neliömetriä. Katutasossa sijaitsee lasten- ja nuortenosasto, kaunokirjallisuus, lehtilukusali sekä äänikirjat. Tietokirjat, käsikirjasto ja musiikkiosasto sijaitsevat toisessa kerroksessa.Jan Kronholm, Kerstin Rindel 2000, sivut 137
Lähteet Håkan Andersson, Guy Björklund, Sixten Ekstrand, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa V. Pietarsaaren kaupunki, 2015 Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman: Pietarsaaren historia osa IV. Pietarsaaren kaupunki, 2002 Jan Kronholm, Kerstin Rindel: ”Sata vuotta kirjan hyväksi”. Pietarsaaren kaupunginkirjasto, 2000
Viitteet
Luokka:02 Kirjastotoimi, kirjastotiede, informatiikka Kaupunginkirjasto Luokka:Suomen kunnan- ja kaupunginkirjastot