pienoiskuva|Yvette Roudy vuonna 2012.
Yvette Roudy (10. huhtikuuta 1929 Pessac, Gironde – 18. elokuuta 2026) oli ranskalainen sosialistisen puolueen poliitikko ja feministi. Roudy edusti Ranskaa Euroopan parlamentissa ja toimi kahdesti ministerinä, jolloin hänellä oli lukuisia niin alueellisia kuin paikallisiakin luottamustehtäviä.
Elämäkerta
Yvette Roudy suoritti nuorena ammatillisen koulutuksen isänsä painostuksesta. 17-vuotiaana hän aloitti työnteon ohessa iltakoulun tavoitteenaan ylioppilastutkinnon suorittaminen.
Vuonna 1963 Roudy käänsi ranskaksi Yhdysvalloissa ilmestyneen Betty Friedanin teoksen The Feminine Mystique (La femme mystifiée). Kirjan kääntäminen oli hänelle käännekohta, joka sai hänet alkamaan kehittää omaa ajatteluaan.
Vuonna 1962 syntynyt järjestö Mouvement Démocratique Féminin (MDF) kokosi kommunisteja lukuun ottamatta yhteen koko vasemmiston. Roudy ohjautui järjestöön Colette Audyn johdatuksella, ja hänestä tuli järjestön keskeinen toimija yhdessä Marie-Thérèse Eyquemin kanssa.
Roudy vakuuttui siitä, että poliittiseen toimintaan olisi lähdettävä mukaan, jotta keskustelua naisten asioista saataisiin kehitettyä. BECU Elodie ja PORTRAIT Karine, Yvette Roudy, madame la ministre, Paris, Danger public, 2006. Roudy perusti aikakauslehti La Femme du XXe Sièclen ja ryhtyi myös tukemaan François Mitterrandia.
Ministerinä
Kun Yvette Roudy nimitettiin hallituksen jäseneksi, hän aloitti välittömästi kampanjan ehkäisyn edistämiseksi ja abortin kulujen korvaamiseksi sosiaaliturvan varoista. Vuonna 1981 perustettiin myös Naisten toimittajaliitto, joka saattoi toimia ministerin antaman tuen turvin Orain Bérénice, L’association des femmes journalistes : un réseau féminin professionnel (mémoire), 2014, https://hal.archives-ouvertes.fr/hal-01070772..
Roudy oli feministi ja yksi manifesti 343:n allekirjoittajista. Manifestin allekirjoittajat ilmoittivat julkisesti, että heille on suoritettu abortti. « La liste des 343 Françaises qui ont le courage de signer le manifeste "Je me suis fait avorter" » Le Nouvel Observateur no 334, 5 avril 1971, couverture. Tämän manifestin seurauksena tehtiin kaksi lakia, jotka kantavat Yvette Roudyn nimeä:
La loi Roudy pour l’IVG: laki abortin korvattavuudesta sosiaaliturvasta 13. joulukuuta 1982 GUBIN, Eliane (dir.), Le siècle des féminismes, Paris, les éditions de l'atelier, 2004. La loi Roudy pour parité: laki tasa-arvosta yritysten työpaikoilla 12. heinäkuuta 1986 La Loi Roudy, Loi no 83-635 du 13 juillet 1983, http://eleuthera.free.fr/pdf/173.pdf
Kaikki hänen ajamansa asiat eivät kuitenkaan saaneet osakseen menestystä. Vuoden 1983 antiseksistinen lakialoite koki pahan tappion, vaikka Roudy oli asiaa ajavana ministerinä. Perusteena vastustukselle oli mainostajien ja lehdistön sananvapaus.Christine Bard (dir.), Un siècle d'antiféminisme, Paris, Fayard, 1999.
Äänestäjien tuki Euroopan parlamentti 1979–1981
Ranskan kansalliskokous 2. huhtikuuta 1986 – 14. toukokuuta 1988 13. kesäkuuta – 1. huhtikuuta 1993 1. kesäkuuta 1997 – 18. kesäkuuta 2002
Lisieux’n pormestari 1989–2001
Teokset Yvette Roudy, Allez les femmes – Une brève histoire du PS et de quelques absentes, Éditions Le Bord de l'eau, 2005 (). Yvette Roudy, La Femme en marge, Flammarion 1982 (). Yvette Roudy, Mais de quoi ont-ils peur? Un vent de misogynie souffle sur la politique, Albin Michel 1995 (). Yvette Roudy, À cause d'elles, 1985, Albin Michel (). Yvette Roudy, La francophonie: de la culture à la politique. - Paris: Ed. de l'Assemblée nationale, 1998. - (Les documents d'information).
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ranskalaiset europarlamentaarikot Luokka:Ranskalaiset poliitikot Luokka:Ranskan ministerit Luokka:Vuonna 1967 syntyneet Luokka:Vuonna 2026 kuolleet